Suomalaisen tangon askellusharjoitusta

Olen ollut Suomen Tanssistudioiden ja STOL:in työntekijänä viikonlopun järjestämässä Kuopiossa Tanssin Superviikonloppua ja osana sitä Lavalegenda 2012 -kisaa.  Työtä on riittänyt aamusta yöhön, mutta eipä ole syytä valittaa, kun saa samalla nähdä upeita tanssijoita, kisaajia ja opettajia.  On ollut myös todella mahtavaa tehdä pitkästä aikaa töitä luokkatoverini Leean kanssa, siitä kiitos Leealle!

Tänään (sunnuntaina) Matti ja Sanna-Maria Heikkilä antoivat oivalluksia suomalaiseen tangoon.  On mahtavaa huomata, että Matti ja Sannu haluavat keskittyä perusliikkumisen laatuun, joka valitettavan monilta tanssinopettajilta tahtoo unohtua oppilaiden kuviotoiveiden alle.

Perusliikkumisesta

Tangon askeleen rytmi on ”jaaaaaaa-hidas”, ja tukijalan päällä on tarkoitus pysyä koko ”jaaaaaaa”:n ajan:

  • jaaaaaaaaa – painotonta jalkaa ojennetaan eteenpäin suorana, kanta edellä mutta hiukan irti lattiasta. Työjalka tekee töitä. Varo, ettei yläselkä sorru taaksepäin!
  • hidas – painoton jalka tulee uudeksi tukijalaksi, ja takimmainen jalka siirtyy nopeasti ja välittömästi tukijalan viereen ja ojentuu sen ohi eteenpäin

Näin tangon eteenpäin askelluksessa on koko ajan ”jalat ovat edessä” -tunne.  Matin ja Sannun opetus vastaa siis hienosti mm. Lissun ja Harri Antikaisen käyttämää AS-KEL ajatusta.

Mainokset

Pikku oivalluksia Tangon promenadeista

Tänään treenasimme päälajin tunneilla mm. suomalaisen Tangon promenadeja. Nopeat oivallukset, joista osa syntyi seuraajana toimimisesta, jossa allekirjoittaneella on ollut pitkään suuria vaikeuksia promenadeissa liikkumisessa:

  • Promenadit seuraajana: ole erityisen ”hidas” eli uskalla jättää lantiosi kiertymään reilusti viejän lantion taakse. Tällöin oma vasen jalkasi jää selkeästi viejän oikean jalan ”taa”, ja sinulla on tilaa (ei paljon, mutta tarpeeksi) ottaa askelia myös vasemmalla jalalla.  Promenadeissa ei ole ”avauksen meininkiä”, vaan liikkumisen pitäisi olla selkeästi CBMP-SL, eli jalkaterät, lantio ja kyljet ovat parilla kiertyneet selkeästi toisiaan kohti, jolloin promenadin ”avauskulma” on mahdollisimman pieni.
  • Promenadit viejänä: muista taas hitaus. Jos promenadi tanssitaan, kuten yleensä, SSQQ, on ekalla Q-askeleella taipumus lähteä juoksemaan edelle rytmistä. Lissu löysi tähän selkeän syyn ja korjauksen, jolla ajoitus muuttui dramaattisesti rauhallisemmaksi: pakota itsesi tulemaan ekalle Q:lle kannalle alas, jolloin et myöskään lähde nostamaan toista S-askelta päkiälle, vaan siinä on selkeä NFR.  Eli siis toiselle askeleelle pieni nousu, mutta vain vartalosta.

 

Kilpparikisat korkattu!

Tanssija oli kilpatanssiparinsa Annan kanssa tänään Kokkolan Cortén aluekisoissa, sarjana S1E ja lajeina siis Hidas valssi, Tango, Quickstep, Samba, Cha Cha ja Jive.  Tulimme toiseksi, joten nälkää – ja rutkasti parannettavaa – jäi vielä!

Kisan ykköstila oli selvä kuudella sijoituspisteellä, mutta toinen tilammekaan ei ollut mitenkään varma vakioiden notkahduksesta johtuen. Sijoitukset lajeissa olivat 2 (V) / 4 (T) / 4 (Q) / 2.5 (S) / 2 (C) / 2 (J).

Erityisesti Tango ja Quickari menivät siis melko lailla penkin alle, allekirjoittaneen unohdellessa kesken tanssin helppoja koreografian pätkiä. Onneksi tuomarit olivat suorituksestamme kanssamme samaa mieltä. On muuten melko haastavaa tanssia kisoissa ahtaalla lavalla muiden parien kanssa, ja tästä minulla ei ole aiempaa kokemusta, joskin tietty tanssilavoilla tanssimisesta on sitäkin enemmän.

Lisää harjoitusta vain parin kanssa, niin kyllä se tästä lähtee! Fiilis tästä aloituksesta on kuitenkin voittopuolisesti positiivinen.

Oivalluksia vakiotansseista

Tänään koulullamme vieraili jälleen vakiotanssiguru Harri Antikainen.  Harrihan on opiskellut Alexander-tekniikkaa, ja hänen tulokulmansa vakiotansseihin on vahvasti somaattinen eli keholähtöinen: ulkoisen muodon kopioimisen sijaan vakiotansseissa(kin) tulisi keskittyä omaan kokemukseen olemisesta ja liikkeestä.

Huomioita vakiotanssipäivästä:

Yleistä

  • vanha kunnon AS-KEL. Eli jokainen askel on kaksivaiheinen: AS- keho liikkuu ja ”etujalka” ottaa askeleen; KEL- painopiste (lantio) siirtyy tukijalan päälle ennen ”työjalkaa” (takimmainen. Tämän pitäisi toteutua kaikessa tanssissa, varsinkin vakioissa. Ellei se toteudu, ei tanssista tule tasapainoista
  • kun liikumme eteenpäin, jalat ”liikkuvat taaksepäin”
  • selät tanssivat vastakkain aina! Tämän huomasi erityisen hyvin harjoituksessa, jossa kokeilimme ensin paikallaan kiertymistä niin, että kehon etupuoli tanssi, ja sitten niin, että ajattelimme selkäpuolten keskustelevan keskenään. Mikä ero! Ei tosin sopine ihan aloittelijatasolle, sillä kehossa pitää ensin olla tietyt edellytykset, jotta voit tuntea selkäpuolesi
  • tytön tulee olla seuraajanakin aktiivinen! Eli ei seurata vain passiivisesti, mitä mies tekee, vaan saa tanssia itsekin! Tähänkin löysimme suuria eroja, kun kokeilimme molempia tyylejä

Ja tärkein: miten paljon energiaa tanssissa tuhlaamme siihen, että teemme lihastyöllä tanssia vastaan, sen sijaan, että annamme vain liikkeen viedä.

Harjoituksia

  1. Näkökulman laajentaminen: aseta kädet, etusormet koholla, silmäkulmiisi. Ojenna kädet eteesi ja siirrä sivuille niin kauas, kuin eteesi katsomalla ne vielä näet. Tässä yleensä tapahtuu se, että tanssijan olemus ja varsinkin ryhti huomaamatta kohenee! Tätä täytyy ehdottomasti testata talven opetusryhmillä
  2. Kävele päin toista: ensin kehon pidennys, sitten: seuraaja on paikallaan, viejä lähtee kävelemään kohti seuraajaa ja ”kehojen törmätessä” vain jatkaa kävelyään, ilman epäröintiä. Seuraaja yleensä pääsee yhteiseen kävelyliikkeeseen mukaan ihan vain tarkkailemalla viejän kävelyä, jolloin lähtöjalkakin on ilmeinen. Tällä päästiin tosi helppoon yhteiseen kävelyliikkeeseen, jossa ei tapahtunut ”heijaamista” parikontaktissa

Foxtrot

Inhokkilajini Foxtrot koki renessanssin: kun tajusin virittää itseni mielenlaatuun, että Foxtrotkin on ”vain sunnuntaikävelyä rennon swing-musiikin tahtiin”, rentoutui keho kerralla, ja tanssista tuli yhtäkkiä juuri sitä sitkeää, jatkuvaa liikettä, jota tältä lajilta vaaditaan.  Epäilemättä tässä mielentilassa AS-KEL -periaate toteutui!

Quickstep

  • Käsi haaruksiin -harjoitus: EI ALOITTELIJARYHMILLE!  Laita oikea käsi nivuksiin ja ikään kuin nosta lantiota sieltä käsin. Tällä harjoituksella vältetään täysin askeleelle ”romahtaminen”, ja tanssi alkaa yhtäkkiä kasvaa pituutta!
  • eli älä ”romahda” askeleelle, vaikka sillä tullaan alas, vaan ”pysy ylhäällä”!

Tango

  • olemme edenneet kuulemma huimasti vuoden aikana tässäkin lajissa. No, pakko kai oli sanoa tämä
  • fraasit: älä tanssi koko ajan rytmilleen, vaan fraasit saavat elää. Jos kuvio on SQQS, niin ei ole tarkoitus, että jokainen askel on ”iskulleen”. Tangossa pitää olla kiihdytyksiä ja hidastuksia, kunhan kuvio päättyy ajallaan. Eli TANSSI, ELÄ
  • promenaadiin avaus: edeltävä muoto aina sisältää jo kierron, siis ”avaus” ei oikeastaan ole avaus ollenkaan, vaan sitä edeltävän tanssin jännitteen purku
  • esimerkkinä walk on LF – walk on RF – Link: (1) walk on LF, CBMP; (2) walk on RF, open; (3) walk on LF, CBMP; -> tästä promenadiin avaus tapahtuu ”kuin itsestään”
  • promenadiin avaus ei myöskään miehen kannalta ole lainkaan avaus, vaan sulku: ”katsokaa kaikki, tämä on minun naiseni!”

Hidas valssi

  • näytti kuulemma tänään ihanan helpolta! Harri oli vaikuttunut siitä, miten hyvää liikettä valssissa kaikilla oli
  • valssin käännökset: lähtö sisältää jo kierron, ellei, se muuttuu konemaiseksi ja raskaaksi
  • tässä, kuten tangossakin, tärkeää on se tila, joka parin tanssiasennon väliin jää

Suomalainen tango, mitä se on?

Ensin koulu-uutiset: kolmas lukuvuosi käynnistyi heittäytymisellä, kävin nimittäin viime viikonloppuna FolkJam-ohjaajakoulutuksen. Olen siis tuore FolkJam-ohjaaja!  Ko. ryhmäliikuntalaji on koulussamme kehitetty, ja hirmu hauska! Hiki lentää ja mieli kevenee suomalaisen kansantanssin askelien tahtiin ja hyvän musan ryydittämänä. Toivottavasti pääsen opettamaan FolkJamia pian!

– – –

Rock’n’Swing-lajien opetuksesta vastaa tänä lukuvuonna Anni Heikkinen, joka on valmistunut koulustamme seuratanssin opettajaksi.  Anni on koulumme jälkeen opiskellut Tampereen yliopistossa tanssitutkimusta korkeakoulututkinnon verran, eli varsinainen tanssimaisteri on kyseessä.  Pro Gradussaan hän on tutkinut suomalaisen Tangon ilmiötä varsinkin tamperelaisessa seuratanssikulttuurissa.

Keskeisenä tutkimusongelmana Annin työssä oli suomalaisuuden esiin­tyminen lavatangossa. Kuinka suomalaisuus koetaan tangossa ja miten tämä kokemus on mahdollisesti rakennettu? Mikä lavatangossa kiehtoo suomalaisia tanssijoita?

Asiasta kiinnostuneita lukijoita suosittelen lämpimästi lukemaan Annin työn, sillä se avaa mielenkiintoisia, uusia näkökulmia suomalaisen lavatangon kulttuuriseen asemaan ja historiaan.  Poimin tähän gradusta tuntemattomaksi jäävän tamperelaisen herran kiteytyksen, joka mielestäni tietyllä tasolla kertoo tangosta kaiken:

Tangossa noin sekunnin aikana pääsee lähelle toista ihmistä. Suomalainen tuo tangoon oman jäyhän luonteensa, ei puhu eikä pussaa, vaan tanssii tangoa. Se on korva suussa menemistä. Hyvä olla vaan lähellä. Painetaan pitkin lattiaa ja huudetaan että väistä. Tango tuntuu tangolta silloin, kun mies kuulee naisen sydämenlyönnit ja nainen miehen. Silloin kun naisen sydän lyö kaksi kertaa lujempaa, niin tango on mennyt perille.

Vakiot edistyvät

Tänään meillä oli kilpatanssiparini Annan kanssa ”valmentajamme”, Kirkonpellon Anssin johdolla oikea oivallusten iltatreeni.  Saimme Valssiin ja Tangoon upeasti lisää vapautunutta liikettä.  Muutamia huomioita:

Valssissa hartialinja ei saa jäykistyä staattiseksi, vaakatasoon, vaan vartalon vastaliikkeen (CBM, Counter Body Movement), nousujen ja laskujen ja swayn avulla tanssista tulee ”kiemurtelevaa”, miehen muodon vaihtuessa alati ja naisen vastatessa seuraamisen kautta näihin muotojen vaihteluihin.  Esimerkkinä jälleen oikean käännöksen (miehen) kolme ensimmäistä askelta:

0. Lähtö: polvista alas, ja vartalon on lähdettävä liikkeelle ennen vasenta jalkaa, vartalossa jo ajatus 1. askeleella seuraavasta voimakkaasta vastaliikkeestä.

1. askel, RF fwd: vartalossa heti voimakas vastaliike, suunta suoraan eteenpäin, ikään kuin naisen ”läpi” tai ”ohi”.  Vartalon vastaliike valmistaa käännökseen askeleen loppupuolella.

2. askel, LF to side: lantio kiertyy oikealle, vasen kylkilinja venyy pitkäksi ja sway oikealle -> nämä kaikki ikään kuin heittävät vasemman jalan sivulle. Eli askeleen suunta seuraa vartalosta, eikä päinvastoin.

3. askel, RF closes to LF: sway jatkuu ja puretaan askeleen loppupuolella samalla kun tapahtuu lasku alas.

Samanlaiset muodon vaihtelut jatkuvat läpi tanssin, esimerkkinä Progressive Chasse to R, jossa 1. askeleella jälleen voimakas vastaliike, joka aiheuttaa luonnollisen kiertymisen vastapäivään, sen jälkeen vartalon muoto pysyy loppukuvion ajan suunnilleen samana.

Samaten korjausta ja suurta parannusta tuli Outside Changen etenevyyteen, jossa avainasiana on, että askeleet 1 ja 2 suuntautuvat miehellä taaksepäin ja kääntyminen vasempaan alkaa vasta 2. askeleen loppupuolella. Tällä saatiin tähänkin kuvioon huima tilallinen etenevyys – jopa siinä määrin, että tanssisalin pitkä sivu kävi pieneksi koreografiallemme!

Valssin yhteenveto tältä päivältä: voimakkaat ja johdonmukaiset vastaliikkeet sekä niistä ja nousuista syntyvä sway tekee Valssista Valssin.

Anssin kommentti lopussa oli ihanan kannustava: tämä ei ollut enää likikään E-sarjan tanssia…no, E:stä joudumme kuitenkin aloittamaan, sille ei voi mitään. Oppia ikä kaikki.

Tangossakin oli nähtävissä Anssin mukaan huomattavaa parannusta kaikilta osin. Hänen mukaansa olemme löytämässä myös tässä lajissa tietyn lajinomaisen rentouden.  Illan oivallukset voisi Tangossa tiivistää tähän: jalan on oltava polvinivelen alapuolelta täysin rentona, ja polvinivelen myös elastisen. Tällä saadaan aikaan rento, napakka, poimiva askel, jossa tanssija ei turhaan rajoita liikkuvuuttaan jalkojen lihaksilla.  Tango voi näyttää energiseltä ja tuliselta, mutta sitä ei pitäisi yrittää saavuttaa lihasvoimalla, vaan päinvastoin kehon rentoudella.

Anssin opetusfilosofian ydin käy minun mielenlaatuuni erinomaisesti; että myös kilpatanssissa, kuten muissakin lajeissa, tulisi pyrkiä mahdollisimman yksinkertaiseen ja rentoon suorittamiseen, eli taloudelliseen tanssiin.  Kilppismaneerit ovat sitten asia erikseen, mutta tässä vaiheessa niistä ei onneksi tarvitse huolta kantaa.

Odotan innolla ensi viikonloppuna pidettävää Telemarkin kilppisleiriä, jossa opettajina oululaista osaamista: Sanna Hirvaskari, Jouni Uosukainen, Marko Keränen – ja iki-ihana oma Lissumme!

Kotimaista tangoa ja eksotiikkaa

Takana on taas monipuolinen opiskeluviikko.  Tatsia ja janssia -projektimme on edennyt siihen vaiheeseen, että vietimme mielettömän hauskan torstaiaamupäivän Järvenpään Riston musiikkiluokassa fiilistellen eri soittimilla taustoja hänen biiseihinsä, jotka tanssiesitykseen on valittu.  Mehän tulemme toimimaan esityksessä, paitsi tanssijoina niin myös taustabändinä, joten harjoitusta tarvitaan.  Täytyy kyllä sanoa, etten olisi vuosi sitten osannut nähdä itseäni kilkuttelemassa ksylofonia, paukuttamassa rumpuja ja soittamassa kitaraa lastenlaulujen tahtiin…näin se elämä joskus kuljettaa pientä ihmistä.

Rock’n’swing-tansseissa vietimme hikisen mutta antoisan iltapäivän eilen balboan, disco-swingin ja lindy hopin parissa.  Kurssilla on ensin vuorossa pintapuoliset lajiesittelyt, vasta myöhemmin syvennymme lajeihin kunnolla.

Balboa viehätti intiimiydellään.  Sen perusaskeleen rytmi on kiehtova ”12 hold-step 56 hold-step” = QQSQQS, ja tanssiasento on erittäin intiimi ja ”pieni”.  Voi kun pääsisi tanssimaan tuota oikeasti joskus johonkin!  Suomalaisille tanssilavoille lajia lienee turha toivoa.

Disco-swingin haaste itselleni oli selkeästi motorinen.  Sitähän voi tanssia joko eight countina tai six countina ja askel on hiukan fuskumainen, mutta huomattavasti nopeampi ja jouston tulee tapahtua ylös, ei alas.  Kova tempo aiheutti aluksi haasteen saada jousto kulkemaan ”oikeinpäin”.  Hauska ja vauhdikas tanssi kuitenkin, kun siihen tottui.  Jotenkin aloin tanssiessani odottaa kuulevani Boney M:n By the River of Babylonin ja olevani jälleen ensimmäisissä kotibileissäni…

Lindy hopin pyöreän pehmeään menoon pääsimme iltapäivän loppupuolella, ja siitä jatkamme seuraavalla viikolla.  Kaiken kaikkiaan Timo Arstilan rock’n’swing-kurssi käy aivan erinomaisesta koordinaatiotreenistä, koska jaloilla pitää eri tansseissa tehdä vaikka ja mitä ja vaikka mihin tahtiin.

Parisalsan parissa vietimme tänään mukavan, joskin hiukan levottoman perjantai-iltapäivän ja uutta kuviomateriaalia tuli ruedaan:

prima (”serkku”, poika tytön kainaon alta ja seuraavalle)
prima con la hermana (”serkku ja sisko”, prima + enchufla)
prima con la hermana y la familia / familia (edellinen + käsikoukulla ympäri)
tres pelotas (un fly + linea + short bound)
festival de enchufla (3 x enchufla + di le que no + 1,2,3 taputusta)
(dame con) foto
umbeso

yoghurt
di le que si (”sano hänelle kyllä”, tyttö pyörähtää 2 kierrosta mp)

Hektisen viikon ehkä tärkeimmät oivallukset sain kuitenkin tänään Kati Koiviston seuratanssitunnilla suomalaisen tangon parissa.  Ne on kirjattu tuonne oppimispäiväkirjan puolelle.

Tuntuu että tämä meno vain paranee ja olen ehdottomasti oikeassa paikassa, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan elämässäni.