Suomalaisen tangon askellusharjoitusta

Olen ollut Suomen Tanssistudioiden ja STOL:in työntekijänä viikonlopun järjestämässä Kuopiossa Tanssin Superviikonloppua ja osana sitä Lavalegenda 2012 -kisaa.  Työtä on riittänyt aamusta yöhön, mutta eipä ole syytä valittaa, kun saa samalla nähdä upeita tanssijoita, kisaajia ja opettajia.  On ollut myös todella mahtavaa tehdä pitkästä aikaa töitä luokkatoverini Leean kanssa, siitä kiitos Leealle!

Tänään (sunnuntaina) Matti ja Sanna-Maria Heikkilä antoivat oivalluksia suomalaiseen tangoon.  On mahtavaa huomata, että Matti ja Sannu haluavat keskittyä perusliikkumisen laatuun, joka valitettavan monilta tanssinopettajilta tahtoo unohtua oppilaiden kuviotoiveiden alle.

Perusliikkumisesta

Tangon askeleen rytmi on ”jaaaaaaa-hidas”, ja tukijalan päällä on tarkoitus pysyä koko ”jaaaaaaa”:n ajan:

• jaaaaaaaaa – painotonta jalkaa ojennetaan eteenpäin suorana, kanta edellä mutta hiukan irti lattiasta. Työjalka tekee töitä. Varo, ettei yläselkä sorru taaksepäin!
• hidas – painoton jalka tulee uudeksi tukijalaksi, ja takimmainen jalka siirtyy nopeasti ja välittömästi tukijalan viereen ja ojentuu sen ohi eteenpäin

Näin tangon eteenpäin askelluksessa on koko ajan ”jalat ovat edessä” -tunne.  Matin ja Sannun opetus vastaa siis hienosti mm. Lissun ja Harri Antikaisen käyttämää AS-KEL ajatusta.

Pikku oivalluksia Tangon promenadeista

Tänään treenasimme päälajin tunneilla mm. suomalaisen Tangon promenadeja. Nopeat oivallukset, joista osa syntyi seuraajana toimimisesta, jossa allekirjoittaneella on ollut pitkään suuria vaikeuksia promenadeissa liikkumisessa:

• Promenadit seuraajana: ole erityisen ”hidas” eli uskalla jättää lantiosi kiertymään reilusti viejän lantion taakse. Tällöin oma vasen jalkasi jää selkeästi viejän oikean jalan ”taa”, ja sinulla on tilaa (ei paljon, mutta tarpeeksi) ottaa askelia myös vasemmalla jalalla.  Promenadeissa ei ole ”avauksen meininkiä”, vaan liikkumisen pitäisi olla selkeästi CBMP-SL, eli jalkaterät, lantio ja kyljet ovat parilla kiertyneet selkeästi toisiaan kohti, jolloin promenadin ”avauskulma” on mahdollisimman pieni.
• Promenadit viejänä: muista taas hitaus. Jos promenadi tanssitaan, kuten yleensä, SSQQ, on ekalla Q-askeleella taipumus lähteä juoksemaan edelle rytmistä. Lissu löysi tähän selkeän syyn ja korjauksen, jolla ajoitus muuttui dramaattisesti rauhallisemmaksi: pakota itsesi tulemaan ekalle Q:lle kannalle alas, jolloin et myöskään lähde nostamaan toista S-askelta päkiälle, vaan siinä on selkeä NFR.  Eli siis toiselle askeleelle pieni nousu, mutta vain vartalosta.

 

Kilpparikisat korkattu!

Tanssija oli kilpatanssiparinsa Annan kanssa tänään Kokkolan Cortén aluekisoissa, sarjana S1E ja lajeina siis Hidas valssi, Tango, Quickstep, Samba, Cha Cha ja Jive.  Tulimme toiseksi, joten nälkää – ja rutkasti parannettavaa – jäi vielä!

Kisan ykköstila oli selvä kuudella sijoituspisteellä, mutta toinen tilammekaan ei ollut mitenkään varma vakioiden notkahduksesta johtuen. Sijoitukset lajeissa olivat 2 (V) / 4 (T) / 4 (Q) / 2.5 (S) / 2 (C) / 2 (J).

Erityisesti Tango ja Quickari menivät siis melko lailla penkin alle, allekirjoittaneen unohdellessa kesken tanssin helppoja koreografian pätkiä. Onneksi tuomarit olivat suorituksestamme kanssamme samaa mieltä. On muuten melko haastavaa tanssia kisoissa ahtaalla lavalla muiden parien kanssa, ja tästä minulla ei ole aiempaa kokemusta, joskin tietty tanssilavoilla tanssimisesta on sitäkin enemmän.

Lisää harjoitusta vain parin kanssa, niin kyllä se tästä lähtee! Fiilis tästä aloituksesta on kuitenkin voittopuolisesti positiivinen.

Oivalluksia vakiotansseista

Tänään koulullamme vieraili jälleen vakiotanssiguru Harri Antikainen.  Harrihan on opiskellut Alexander-tekniikkaa, ja hänen tulokulmansa vakiotansseihin on vahvasti somaattinen eli keholähtöinen: ulkoisen muodon kopioimisen sijaan vakiotansseissa(kin) tulisi keskittyä omaan kokemukseen olemisesta ja liikkeestä.

Huomioita vakiotanssipäivästä:

Yleistä

• vanha kunnon AS-KEL. Eli jokainen askel on kaksivaiheinen: AS- keho liikkuu ja ”etujalka” ottaa askeleen; KEL- painopiste (lantio) siirtyy tukijalan päälle ennen ”työjalkaa” (takimmainen. Tämän pitäisi toteutua kaikessa tanssissa, varsinkin vakioissa. Ellei se toteudu, ei tanssista tule tasapainoista
• kun liikumme eteenpäin, jalat ”liikkuvat taaksepäin”
• selät tanssivat vastakkain aina! Tämän huomasi erityisen hyvin harjoituksessa, jossa kokeilimme ensin paikallaan kiertymistä niin, että kehon etupuoli tanssi, ja sitten niin, että ajattelimme selkäpuolten keskustelevan keskenään. Mikä ero! Ei tosin sopine ihan aloittelijatasolle, sillä kehossa pitää ensin olla tietyt edellytykset, jotta voit tuntea selkäpuolesi
• tytön tulee olla seuraajanakin aktiivinen! Eli ei seurata vain passiivisesti, mitä mies tekee, vaan saa tanssia itsekin! Tähänkin löysimme suuria eroja, kun kokeilimme molempia tyylejä

Ja tärkein: miten paljon energiaa tanssissa tuhlaamme siihen, että teemme lihastyöllä tanssia vastaan, sen sijaan, että annamme vain liikkeen viedä.

Harjoituksia

1. Näkökulman laajentaminen: aseta kädet, etusormet koholla, silmäkulmiisi. Ojenna kädet eteesi ja siirrä sivuille niin kauas, kuin eteesi katsomalla ne vielä näet. Tässä yleensä tapahtuu se, että tanssijan olemus ja varsinkin ryhti huomaamatta kohenee! Tätä täytyy ehdottomasti testata talven opetusryhmillä
2. Kävele päin toista: ensin kehon pidennys, sitten: seuraaja on paikallaan, viejä lähtee kävelemään kohti seuraajaa ja ”kehojen törmätessä” vain jatkaa kävelyään, ilman epäröintiä. Seuraaja yleensä pääsee yhteiseen kävelyliikkeeseen mukaan ihan vain tarkkailemalla viejän kävelyä, jolloin lähtöjalkakin on ilmeinen. Tällä päästiin tosi helppoon yhteiseen kävelyliikkeeseen, jossa ei tapahtunut ”heijaamista” parikontaktissa

Foxtrot

Inhokkilajini Foxtrot koki renessanssin: kun tajusin virittää itseni mielenlaatuun, että Foxtrotkin on ”vain sunnuntaikävelyä rennon swing-musiikin tahtiin”, rentoutui keho kerralla, ja tanssista tuli yhtäkkiä juuri sitä sitkeää, jatkuvaa liikettä, jota tältä lajilta vaaditaan.  Epäilemättä tässä mielentilassa AS-KEL -periaate toteutui!

Quickstep

• Käsi haaruksiin -harjoitus: EI ALOITTELIJARYHMILLE!  Laita oikea käsi nivuksiin ja ikään kuin nosta lantiota sieltä käsin. Tällä harjoituksella vältetään täysin askeleelle ”romahtaminen”, ja tanssi alkaa yhtäkkiä kasvaa pituutta!
• eli älä ”romahda” askeleelle, vaikka sillä tullaan alas, vaan ”pysy ylhäällä”!

Tango

• olemme edenneet kuulemma huimasti vuoden aikana tässäkin lajissa. No, pakko kai oli sanoa tämä
• fraasit: älä tanssi koko ajan rytmilleen, vaan fraasit saavat elää. Jos kuvio on SQQS, niin ei ole tarkoitus, että jokainen askel on ”iskulleen”. Tangossa pitää olla kiihdytyksiä ja hidastuksia, kunhan kuvio päättyy ajallaan. Eli TANSSI, ELÄ
• promenaadiin avaus: edeltävä muoto aina sisältää jo kierron, siis ”avaus” ei oikeastaan ole avaus ollenkaan, vaan sitä edeltävän tanssin jännitteen purku
• esimerkkinä walk on LF – walk on RF – Link: (1) walk on LF, CBMP; (2) walk on RF, open; (3) walk on LF, CBMP; -> tästä promenadiin avaus tapahtuu ”kuin itsestään”
• promenadiin avaus ei myöskään miehen kannalta ole lainkaan avaus, vaan sulku: ”katsokaa kaikki, tämä on minun naiseni!”

Hidas valssi

• näytti kuulemma tänään ihanan helpolta! Harri oli vaikuttunut siitä, miten hyvää liikettä valssissa kaikilla oli
• valssin käännökset: lähtö sisältää jo kierron, ellei, se muuttuu konemaiseksi ja raskaaksi
• tässä, kuten tangossakin, tärkeää on se tila, joka parin tanssiasennon väliin jää

Suomalainen tango, mitä se on?

Ensin koulu-uutiset: kolmas lukuvuosi käynnistyi heittäytymisellä, kävin nimittäin viime viikonloppuna FolkJam-ohjaajakoulutuksen. Olen siis tuore FolkJam-ohjaaja!  Ko. ryhmäliikuntalaji on koulussamme kehitetty, ja hirmu hauska! Hiki lentää ja mieli kevenee suomalaisen kansantanssin askelien tahtiin ja hyvän musan ryydittämänä. Toivottavasti pääsen opettamaan FolkJamia pian!

– – –

Rock’n’Swing-lajien opetuksesta vastaa tänä lukuvuonna Anni Heikkinen, joka on valmistunut koulustamme seuratanssin opettajaksi.  Anni on koulumme jälkeen opiskellut Tampereen yliopistossa tanssitutkimusta korkeakoulututkinnon verran, eli varsinainen tanssimaisteri on kyseessä.  Pro Gradussaan hän on tutkinut suomalaisen Tangon ilmiötä varsinkin tamperelaisessa seuratanssikulttuurissa.

Keskeisenä tutkimusongelmana Annin työssä oli suomalaisuuden esiin­tyminen lavatangossa. Kuinka suomalaisuus koetaan tangossa ja miten tämä kokemus on mahdollisesti rakennettu? Mikä lavatangossa kiehtoo suomalaisia tanssijoita?

Asiasta kiinnostuneita lukijoita suosittelen lämpimästi lukemaan Annin työn, sillä se avaa mielenkiintoisia, uusia näkökulmia suomalaisen lavatangon kulttuuriseen asemaan ja historiaan.  Poimin tähän gradusta tuntemattomaksi jäävän tamperelaisen herran kiteytyksen, joka mielestäni tietyllä tasolla kertoo tangosta kaiken:

Tangossa noin sekunnin aikana pääsee lähelle toista ihmistä. Suomalainen tuo tangoon oman jäyhän luonteensa, ei puhu eikä pussaa, vaan tanssii tangoa. Se on korva suussa menemistä. Hyvä olla vaan lähellä. Painetaan pitkin lattiaa ja huudetaan että väistä. Tango tuntuu tangolta silloin, kun mies kuulee naisen sydämenlyönnit ja nainen miehen. Silloin kun naisen sydän lyö kaksi kertaa lujempaa, niin tango on mennyt perille.

Vakiot edistyvät

Tänään meillä oli kilpatanssiparini Annan kanssa ”valmentajamme”, Kirkonpellon Anssin johdolla oikea oivallusten iltatreeni.  Saimme Valssiin ja Tangoon upeasti lisää vapautunutta liikettä.  Muutamia huomioita:

Valssissa hartialinja ei saa jäykistyä staattiseksi, vaakatasoon, vaan vartalon vastaliikkeen (CBM, Counter Body Movement), nousujen ja laskujen ja swayn avulla tanssista tulee ”kiemurtelevaa”, miehen muodon vaihtuessa alati ja naisen vastatessa seuraamisen kautta näihin muotojen vaihteluihin.  Esimerkkinä jälleen oikean käännöksen (miehen) kolme ensimmäistä askelta:

0. Lähtö: polvista alas, ja vartalon on lähdettävä liikkeelle ennen vasenta jalkaa, vartalossa jo ajatus 1. askeleella seuraavasta voimakkaasta vastaliikkeestä.

1. askel, RF fwd: vartalossa heti voimakas vastaliike, suunta suoraan eteenpäin, ikään kuin naisen ”läpi” tai ”ohi”.  Vartalon vastaliike valmistaa käännökseen askeleen loppupuolella.

2. askel, LF to side: lantio kiertyy oikealle, vasen kylkilinja venyy pitkäksi ja sway oikealle -> nämä kaikki ikään kuin heittävät vasemman jalan sivulle. Eli askeleen suunta seuraa vartalosta, eikä päinvastoin.

3. askel, RF closes to LF: sway jatkuu ja puretaan askeleen loppupuolella samalla kun tapahtuu lasku alas.

Samanlaiset muodon vaihtelut jatkuvat läpi tanssin, esimerkkinä Progressive Chasse to R, jossa 1. askeleella jälleen voimakas vastaliike, joka aiheuttaa luonnollisen kiertymisen vastapäivään, sen jälkeen vartalon muoto pysyy loppukuvion ajan suunnilleen samana.

Samaten korjausta ja suurta parannusta tuli Outside Changen etenevyyteen, jossa avainasiana on, että askeleet 1 ja 2 suuntautuvat miehellä taaksepäin ja kääntyminen vasempaan alkaa vasta 2. askeleen loppupuolella. Tällä saatiin tähänkin kuvioon huima tilallinen etenevyys – jopa siinä määrin, että tanssisalin pitkä sivu kävi pieneksi koreografiallemme!

Valssin yhteenveto tältä päivältä: voimakkaat ja johdonmukaiset vastaliikkeet sekä niistä ja nousuista syntyvä sway tekee Valssista Valssin.

Anssin kommentti lopussa oli ihanan kannustava: tämä ei ollut enää likikään E-sarjan tanssia…no, E:stä joudumme kuitenkin aloittamaan, sille ei voi mitään. Oppia ikä kaikki.

Tangossakin oli nähtävissä Anssin mukaan huomattavaa parannusta kaikilta osin. Hänen mukaansa olemme löytämässä myös tässä lajissa tietyn lajinomaisen rentouden.  Illan oivallukset voisi Tangossa tiivistää tähän: jalan on oltava polvinivelen alapuolelta täysin rentona, ja polvinivelen myös elastisen. Tällä saadaan aikaan rento, napakka, poimiva askel, jossa tanssija ei turhaan rajoita liikkuvuuttaan jalkojen lihaksilla.  Tango voi näyttää energiseltä ja tuliselta, mutta sitä ei pitäisi yrittää saavuttaa lihasvoimalla, vaan päinvastoin kehon rentoudella.

Anssin opetusfilosofian ydin käy minun mielenlaatuuni erinomaisesti; että myös kilpatanssissa, kuten muissakin lajeissa, tulisi pyrkiä mahdollisimman yksinkertaiseen ja rentoon suorittamiseen, eli taloudelliseen tanssiin.  Kilppismaneerit ovat sitten asia erikseen, mutta tässä vaiheessa niistä ei onneksi tarvitse huolta kantaa.

Odotan innolla ensi viikonloppuna pidettävää Telemarkin kilppisleiriä, jossa opettajina oululaista osaamista: Sanna Hirvaskari, Jouni Uosukainen, Marko Keränen – ja iki-ihana oma Lissumme!

Kotimaista tangoa ja eksotiikkaa

Takana on taas monipuolinen opiskeluviikko.  Tatsia ja janssia -projektimme on edennyt siihen vaiheeseen, että vietimme mielettömän hauskan torstaiaamupäivän Järvenpään Riston musiikkiluokassa fiilistellen eri soittimilla taustoja hänen biiseihinsä, jotka tanssiesitykseen on valittu.  Mehän tulemme toimimaan esityksessä, paitsi tanssijoina niin myös taustabändinä, joten harjoitusta tarvitaan.  Täytyy kyllä sanoa, etten olisi vuosi sitten osannut nähdä itseäni kilkuttelemassa ksylofonia, paukuttamassa rumpuja ja soittamassa kitaraa lastenlaulujen tahtiin…näin se elämä joskus kuljettaa pientä ihmistä.

Rock’n’swing-tansseissa vietimme hikisen mutta antoisan iltapäivän eilen balboan, disco-swingin ja lindy hopin parissa.  Kurssilla on ensin vuorossa pintapuoliset lajiesittelyt, vasta myöhemmin syvennymme lajeihin kunnolla.

Balboa viehätti intiimiydellään.  Sen perusaskeleen rytmi on kiehtova ”12 hold-step 56 hold-step” = QQSQQS, ja tanssiasento on erittäin intiimi ja ”pieni”.  Voi kun pääsisi tanssimaan tuota oikeasti joskus johonkin!  Suomalaisille tanssilavoille lajia lienee turha toivoa.

Disco-swingin haaste itselleni oli selkeästi motorinen.  Sitähän voi tanssia joko eight countina tai six countina ja askel on hiukan fuskumainen, mutta huomattavasti nopeampi ja jouston tulee tapahtua ylös, ei alas.  Kova tempo aiheutti aluksi haasteen saada jousto kulkemaan ”oikeinpäin”.  Hauska ja vauhdikas tanssi kuitenkin, kun siihen tottui.  Jotenkin aloin tanssiessani odottaa kuulevani Boney M:n By the River of Babylonin ja olevani jälleen ensimmäisissä kotibileissäni…

Lindy hopin pyöreän pehmeään menoon pääsimme iltapäivän loppupuolella, ja siitä jatkamme seuraavalla viikolla.  Kaiken kaikkiaan Timo Arstilan rock’n’swing-kurssi käy aivan erinomaisesta koordinaatiotreenistä, koska jaloilla pitää eri tansseissa tehdä vaikka ja mitä ja vaikka mihin tahtiin.

Parisalsan parissa vietimme tänään mukavan, joskin hiukan levottoman perjantai-iltapäivän ja uutta kuviomateriaalia tuli ruedaan:

prima (”serkku”, poika tytön kainaon alta ja seuraavalle)
prima con la hermana (”serkku ja sisko”, prima + enchufla)
prima con la hermana y la familia / familia (edellinen + käsikoukulla ympäri)
tres pelotas (un fly + linea + short bound)
festival de enchufla (3 x enchufla + di le que no + 1,2,3 taputusta)
(dame con) foto
umbeso
yoghurt
di le que si (”sano hänelle kyllä”, tyttö pyörähtää 2 kierrosta mp)

Hektisen viikon ehkä tärkeimmät oivallukset sain kuitenkin tänään Kati Koiviston seuratanssitunnilla suomalaisen tangon parissa.  Ne on kirjattu tuonne oppimispäiväkirjan puolelle.

Tuntuu että tämä meno vain paranee ja olen ehdottomasti oikeassa paikassa, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan elämässäni.

Vakiot loppuivat, opetusoivallukset alkoivat

Vakiotanssien ”tiiviskurssi” päättyi tänään kertaukseen.  Kurssin suorittamiseksi meidän täytyy kuvata videolle parin kanssa tietyt amalgamaatiot sekä viejänä että seuraajana.  Amalgamaatiot ovat seuraavat:

Amalgalaatio 1: Hidas valssi

• Natural Turn 1-3
• Natural Spin Turn
• Reverse Turn 1-3
• Continuous Chasse to R
• Outside Change
• Natural Turn 1-3
• Open Impetus Turn
• Weave from PP (Preceded by Open Impetus Turn)

Amalgamaatio 2: Tango

• Walk on L foot, R foot
• Progressive Side Step
• Walk on R foot
• Open Reverse Turn Lady Outside Closed Finish
• Walk on L foot, R foot
• Progressive Link
• Closed Promenade

Amalgamaatio 3: Foxtrot

• Feather Step
• Reverse Turn
• Three Step
• Natural Turn 1-3
• Whisk

Nämä amalgamaatiotehtävät ovat tuntuneet tosi helpoilta – jotenkin tunnun hahmottavan vakioiden kuvioita aika hyvin. Tänään tuli myös Anssilta varsinkin valssissa hyvää palautetta; askeleet tuntuvat olevan ”kohillaan”.  Odotan kovasti videointeja, ja alustavasti sovimme kurssikaverin kanssa, että käytämme syyslomaa hyväksemme ja käymme ensi viikolla jo kuvaamassa hitaan valssin kuviot videolle.  Onpahan tämäkin tehtävä sitten aloitettu.

Yllätyksenä itselleni on tullut, että olen pitänyt vakioista jotenkin erityisen paljon.  Aiemmin vierastin vakioita, mutta nyt tuntuu, että kun vartalon oikea kannatus ja ”korsetti” alkaa mm. baletin ja jazztanssin myötä löytyä, opin nauttimaan vakiotansseista tosissaan.  Varsinkin seuraajana vauhdin tunne niissä on välillä ihan uskomaton!  Harmi, ettei meillä ollut tänä lukuvuonna enempää kontaktitunteja vakiotansseissa – ja kuulemma kontaktituntien määrää ollaan määrärahojen puutteessa edelleen vähentämässä jatkossa.  Tosin väsäämme opiskelijoiden kesken juuri vetoomusta, ettei näin kävisi.

– – –

Opettajuusmielessä tänä syksynä on syntynyt myös oivalluksia.  Paritanssien alkeiskurssin tämänviikkoisella tunnilla oli vuorossa humppa, ja kokeilin opettaa humpan oikean ja vasemman käännöksen niin, etten keskittynyt lainkaan varsinaisiin askeliin vaan pikemminkin keskivartalon tiukasta ”freimistä” lähtevään käännökseen.  Yllätyksekseni käännökset näyttivät suurimalla osalla lähtevän kuin itsestään kun he sisäistivät sen, että käännöksen on lähdettävä vartalosta eikä askelista.  Tämä opetuskokemus antoi ensimmäisen vahvistuksen ajatukselleni, että paritanssia voisi opettaa niinkin, että keskitytään yksittäisten palasten (askelten ja niiden suuntien) sijaan yleisiin periaatteisiin ja kokonaisuuksiin.

Viime keskiviikkona loppui ensimmäinen pitämäni parilattareiden alkeiskurssi.  Tein viimeisellä tunnilla tälläkin ryhmällä melko spontaanin opetuskokeilun, jossa opetin samban perustekniikkaa jatkuvana harjoituksena: hidas sambamusiikki soi taustalla, ja lähdimme yksinkertaisesta samba bouncesta edeten pikkuhiljaa vaihe kerrallaan sambahuiskuun.  Oli ilo huomata, että porukka pysyi koko ajan mukana!  Kävimme läpi samban perusjuttuja ja lopuksi pidimme kertauksenomaiset ”lattaritanssit”.  Palaute kurssista oli kyllä voimia antava: kurssilaiset olivat tohkeissaan ja lupasivat pommittaa yliopiston liikuntavastaavaa meileillä, jotta heille saataisiin talveksi myös lattareiden jatkokurssi (minun opettamanani 🙂 ).

Tällaiset kokemukset ovat kyllä juuri sitä ruokaa, joka auttaa jaksamaan eteenpäin tällä pitkällä tiellä kohti tanssinopettajan ammattia.

Viikolla opittua

Tällä viikolla Anssi palasi koululle opettamaan meille vakioita ja soololattareita (ei siis pelkkää ”soolosalsaa”, kuten lukujärjestyksessä hiukan harhaanjohtavasti on lukenut).  Vakioissa olemme treenanneet foxtrotin alkeita ja soololattareissa aloitimme homman reippaalla soolojivekoreografialla, joka totisesti pani Tanssijan liikemuistin ja koordinaation koetukselle!  Selvisin kuitenkin nipin napin.  Toisaalta – jos treenit tehtäisiin koko ajan mukavuusalueella, ei kehittymistä tapahtuisi, joten tämä on juurikin se oikea suunta.

Vakiotunneilla olemme myös tehneet erinomaisia somaattisia harjoitteita, joiden tarkoituksena on kehittää sensomotorista oppimistamme eli oppia tuntemaan miten motoriikka kehossamme toimii.  Somaattinen harjoittelu vaatii vahvaa keskittymistä ja läsnäoloa ja se tuottaa aika ajoin yllättäviäkin aistimuksia, kun huomaan kesken harjoituksen kehoni tehneen pienen korjausliikkeen kohti ”ideaalia”.  Näin kävi itselleni esimerkiksi eilen eräässä vienti-seuraamisharjoitteessa, jossa meidän tuli pitää parin kanssa oikeat kädet kohotettuina ja yhdessä ja seuraajan tuli keskittyä olemaan seuraamatta viejän käden liikkeitä ja olemaan ”raskas”.

Hajanaisia muistiinpanoja viikon treeneistä:

Foxtrot

Nousun ajatus foxtrotissa on ns. vartalonousu, eli nousu tapahtuu enimmäkseen vartalosta.  Ei siis voimakkaita päkiänousuja, vaikka päkiäaskelia tuleekin: vartalonousun tulee olla tapahtunut jo, ja päkiäaskel ikään kuin jatkaa tanssin energiaa eteenpäin.  Tämän vuoksi on myös loogista ottaa askeleet ”ohi” eikä viereen kuten valssissa, jossa nousut ovat voimakkaampia (tämä oli hieno selitys Anssilta foxtrotin perusteisiin!).

Sulka-askeleessa (Feather Step) on QQ-askelissa SL+CBMP, ja ne tanssitaan OP, molemmat QQ-askeleet päkiäaskelia.  Kolmiaskeleessa (Three Step) jalkatyö on kanta-päkiä, kanta-päkiä, päkiä-kanta, eli vain yksi päkiäaskel (viimeinen), erotuksena sulka-askeleesta.  Kolmiaskelta ei tanssita parin ohi.

Foxtrotin käännökset tanssitaan pääasiassa OP, ja käännöksissä nainen tekee kantakäännöksen (ilmeisesti koska nainen tanssii pääosin käännösten ”sisäkaarteessa” eli etenee vähemmän).

Perusamalgamaatio, jolla pääsee mukavasti pienehköä salia ”ympäri” siksak-kuviona:

• Feather Step
• Reverse Turn (OP)
• Three Step
• Steps 1-3 of Natural Turn
• Whisk

Parin kanssa treenatessa tämä amalgamaatio aukeni ja kun tanssin sen seuraajan roolissa, huomasin heti, ettei naisella ole muuta mahdollisuutta kuin tanssia tässä kantakäännökset.

Aloitimme myös englantilaisen tangon ja tanssimme yksin ja parin kanssa perusamalgamaatiota:

• walk on left foot, right foot
• progressive side step reverse turn
• walk on left foor, right foot
• progressive link
• closed promenade

Kirjallisuuspuolella aloitimme Guy Howardin vakiotanssiteokseen tutustumisen.  Kirjan sisältämiä yksityiskohtaisia taulukoita tulemmekin tutkimaan huolella seuraavien vuosien aikana!

Hidas valssi

Hitaan valssin puolella kävimme yksityikohtaisemmin läpi Lissun meille aiemmin opettamaa amalgamaatiota, ja muutenkin kävimme läpi peruskäännösten ja vaihtoaskeleiden tekniikkaa Howardin kirjan avulla.  Täytyy sanoa, että on siinä britit kyllä kirjanneet yksityiskohtaisesti muistiin kaiken olennaisen näistä tansseista!

Soololattarit

Ensimmäinen jive-koreografiamme oli seuraavanlainen (suluissa on ensin musiikin iskumäärä, johon ko. kuvio tanssittiin):

(8)  Basic/Mooch (rock-rock chasset kummallekin puolelle, eli ajoitus on 12 3a4 12 3a4)

(8)  Basic/Mooch

(8)  Simple Steps (step hop)  (Cuban Break -tyylinen kuvio)

(8)  step hop 2 + tap 2 + kick step (vas. jalan kick) + chasse

– – –

(8)  Swivels 4 + Pivot Turn 4 (oikealle, mp)

(8)  Swivels 4 + Pivot Turn 4

(8)  Swivels 2 + Simple Spin + hop/break + hold position

(8)  Drunken Sailor  (Pas de bourré -tyylinen)

– – –

(8)  American Spin + step hop kick

(8)  step hop kick 6 + foot change (paino jää oikealle jalalle, joka edessä)

(8)  Flicks 6 + swipe (oikealla jalalla, jää taakse)

(8)  Spin (en dehors / selän kautta) + hold position + Chasse 2

– – –

(8)  Toe heel swivelit, ajoituksella 12 QQS QQS 123456

Salsakoreografiaa olemme tanssineet myös, ja torstaina pääsimme sommittelemaan pienryhmissä pieniä 4×8 iskun koreografianpoikasia itse ja opettamaan niitä muille.  Harjoitus oli hauska!

Ruusua ja tanssia

Tanssijan viikko alkoi huonohkoissa merkeissä: jalkapöydän Flexor digitorum breviksen lievä venähtymä ei tuntunut paranevan, vaan jalan jalkapöytä paisui keskiviikkoon mennessä valtavasti, lisäksi koko jalkapöytä punoitti ja oli kuuma.  Onneksi kuuntelin järjen (ja Lissun ja koulukavereideni) ääntä ja lähdin keskiviikkoaamun tuskaisten baletti- ja jazztuntien jälkeen lääkäriin, jossa jalassa todettiin bakteeritulehdus eli ruusu.  CRP oli 39, eli ei onneksi vielä mikään kovin paha, joten aloitin välittömästi antibioottikuurin, joka loppuviikkoa kohden on tuntunut purevan niin hyvin, että selvinnen tästä pelkällä säikähdyksellä.  Täytyy oppia kuuntelemaan kehoaan enemmän jatkossa.

Tanssimielessä viikko on sisältänyt tutustumista vakiotanssien maailmaan Lissun johdolla.  Valssin kautta olemme tutustuneet käsitteisiin closed hold (ja siitä siirtymisiin PP, CPP ja fallaway positioniin), shoulder lead, CBMP ja CBM.  Lisäksi tutustuimme muutamaan helppoon amalgamaatioon:

1. Natural turn – RF closed change – reverse turn – LF closed change
2. Natural spin turn – 4-6 reverse turn – progressive chasse to R – outside change
3. Natural turn – RF closed change – reverse turn – whisk – chasse from PP

Amalgamaatioita 1-3 yhdistelemällä saa jo hyvää perusmateriaalia valssin kuvioihin.  Havaintoja:

• muista vahva vasen puoli (varsinkin olka) käännöksissä
• chassen vieminen: etene voimakkaasti sivulle 2:lla

Tangossa tutustuimme perusaskeleen selkeään shoulder lead – CBMP vuorotteluun ja kävelyn perustekniikkaan, jossa jalat ikään kuin ”poimitaan”.  Lisäksi kävimme tutustumismielessä läpi näitä kuvioita:

• LF, RF walk (CBMP – SL) (SS)
• progressive side step (QQ)
• basic reverse turn
• open reverse turn
  • lady in line
  • lady outside
  • closed finish, open finish
• LF, RF rock (mies AINA taakse) (keinu)

Loppuviikosta (to-pe) pääsimme vakiotanssiguru Harri Antikaisen loistavalle kurssille, jota voisi kutsua vaikka nimellä ”vakiotanssit ja luonnollinen liike”.  Tästä kurssista kirjoitin oppimistehtävänä esseen, jonka linkitän tähän.

Essee – Vakiotanssit Antikainen

Mielenkiintoinen viikko siis – selvisin ruususta, muutosta ja viikon tansseista hengissä.  Eli loppu hyvin, kaikki hyvin.

Pivoteja ja palleakontaktia

Eilen kävin Kempeleen klubilla imemässä itseeni lisää erittäin tarpeellista tango-oppia, opettajina tällä kertaa Miia ja Jari.

Kylläpä oli tönkköä taas aluksi, kun verryttelynä vetäisimme muutaman tangon.  Tuntui, ettei kroppa ole taas ollenkaan ”oma”, ja parin kanssa meno oli lievästi sanoen töksähtelevää.  Toisaalta helpotus oli kuulla samaa muiltakin tanssijoilta.

Teimme siinä sitten porukalla kävelyharjoituksia ja musiikintulkintatreenejä, ja rupesihan se tanssi taas sujumaan.  Sain kuulla oikein hyviä huomioita eräältä kanssatanssijalta, jolta pyysin suoraa palautetta siitä, mikä tangossani mahdollisesti ”tökkii”.  Hän mietti asiaa pitkään ja sanoi sitten, että hänelle tulee tunne, että siirrän jalkojani ja varsinkin lantiotani eteen ennen muuta vartaloa.

Tämä on varmaan ihan oikea virhe ja saattaa johtua pituudestani – yli 185-senttisenä olen useimpia tanssitettavia reilusti pidempi ja lisäksi melko pitkäjalkainen.  Minulla on varsinkin tangossa usein tunne, että jalkani eivät ”mahdu konehuoneeseen” eli ei ole tilaa ojentaa jalkaa etuaskeleessa partnerin jalkojen väliin niin että se ehtii hetkeksi kunnolla ojentua, kuten tangossa pitäisi.  Ehkä huomaamatta olen alkanut kompensoida tätä sillä, että ikään kuin lantiollani yritän ”pukata” partneria hiukan kauemmas ja tehdä näin tilaa. Kun samaan aikaan ylävartalossa on kuitenkin tiivis kontakti, seuraa tästä tietenkin se, että nainen joutuu siirtämään ylävartaloaan etukumaraan ja peppua pitkälle.  Soppa on valmis!

Tangossahan pitäisi koko vartalon liikkua yhtenä pakettina, eli eteen askelluksessa ylävartalo ei missään tapauksessa saa ainakaan jäädä askelista jälkeen, vaan mieluummin lähteä liikkeelle hiukan ennen askelia.

Jäin pureksimaan tätä ja tauon jälkeen yritin korjata tilannetta ajattelemalla lantiotani jalkojen kanssa yhdeksi paketiksi ja ylävartaloa toiseksi, ja yritin keskittyä nimenomaan siirtämään ylävartaloani tanssiessa ennen jalkoja.  Tanssiessani havainnontekijän kanssa uudelleen huomasimme molemmat, että meno oli heti helpompaa ja vientini muuttui kuulemma paljon selkeämmäksi.  Jalatkin mahtuivat nyt konehuoneeseen paljon paremmin.  Mikä onnistumisen ilo.  Näin hyvästä palautteesta ei voi olla kuin kiitollinen!  Onneksi tanssituttujeni joukossa on monia, joilta voi pyytää ja saada rehellistä palautetta.  Miten sitä muuten kehittyisi, kun ei isoilla kursseilla opettajiltakaan juuri sitä henkilökohtaista täsmäpalautetta saa?

Lisäksi huomasimme eilen toisen tunnin lopussa Karpalon kanssa, miten helpoksi tango muuttui heti, kun saavutimme hyvän palleakontaktin (eli minun pallealihakseni oikea puoli oli kiinteässä kontaktissa Karpalon vastaavan kanssa kaikissa liikkeissä).  Ohiaskellus ja käännöksiin vieminen oli helppoa kun palleakontaktin säilytti.

Sellaisen pienen huomion tein myös, että vp pivotkäännös (SSQQQQ…QQ) sujui yllättäen minulta paljon paremmin kuin mp pivotkäännös.  Mahtaneeko johtua siitä, että siinä kaikki askeleet otetaan partnerin ulkopuolelle?

Mitä on suomalainen tango?

Olen jo pitkään ihmetellyt suomalaisen lavatangon opetuksen valtavaa kirjoa ja ”häilyvyyttä” – siinä missä englantilaisessa eli kilpatangossa on vakioidut askeleet ja kuviot, suomalaisessa vastineessa erilaisia opetettavia perusaskelluksia ja kuvioita on pilvin pimein, ja jokaisella opettajalla on oikeastaan omansa.  Opetuskenttä on vaikuttanut varsin sekavalta.

Tänään törmäsin tähän tanssi.net-palvelimen tekstiin, enkä ihmettele enää.  Kaikki kiteytyy oikeastaan tähän tekstilainaukseen:

* * *

”1980-luvulla tangon ympärille kehittyi volyymiltaan huomattava liiketoiminta. Lähtökohtana oli suomalaisten omaperäinen tangomusiikki, mutta tanssi kytkeytyi siihen erottamattomasti musiikin keskeisenä käyttötapana. Se, että tango todellisuudessa tanssittiin foksina, oli markkinoinnin kannalta vähemmän hohdokasta, joten mainoksissa suomalainen tango esiteltiin myös tanssilajiksi. Kukaan ei tiennyt, mitä se tarkasti ottaen tarkoitti, mutta harva rohkeni myöntää tietämättömyyttään, joten mainos meni täydestä.

Eroa foksin ja tangon välille ruvettiin tavoittelemaan myös käytännössä, mutta kun sitä ei mistään lähteistä löytynyt, eri tahoilla syntyi keskenään varsin erilaisia tarjokkaita suomalaiseksi tangoksi. Erikoistuneimmat muodot ovat etääntyneet niin paljon alkuperäisestä foksista, että niitä voitaisiin pitää itsenäisinä tansseina, vaikka niiden ja foksin välillä onkin käytännössä jatkumo välimuotoja. Vaikka osa muunnoksista vähitellen karsiutunee, suomalainen tango on ainakin tällä hetkellä pikemminkin melko heterogeeninen kokoelma erilaisia yksilöllisiä tanssitapoja kuin selkeästi määriteltävä yhtenäinen tanssilaji.

Suomalainen tango tanssina on siis melko uusi ilmiö ja oikeastaan vasta kehittymässä. Jos halutaan olla tarkkoja, kysymys ei edelleenkään ole puhtaasta tangosta sillä samoja variaatioita sovelletaan myös mm. hitaaseen foksiin, rumbaan ja triolimusiikkiin.”

* * *

Tavallaan tämän oivaltaminen on helpotus – koska kyseessä ei ole edes opetuskentässä mitenkään vakioitu tanssi, vaan pikemminkin lähinnä kokoelma sekalaisia, muista tansseista lainattuja käytäntöjä, voin tanssijana hylätä vakioinnin ”kahleet” ja keskittyä ainakin suomalaista tangoa tanssiessani musiikin ilmentämiseen melko vapailla kuvioilla.  Ehkä tämäkin tieto lieventää tangokauhuani!

Tangoa Aaltosen KevätRiehassa

Tanssikoulu Aaltonen lanseerasi jälleen uuden tanssileirin, jonka on tarkoitus jatkossakin sijoittua tähän kevään kulmalle eli wapun alle.  Tällä kertaa leirillä oli saatavilla sekä alkeis- että jatkotason opetusta rumbassa, cha chassa, tangossa, hitaassa valssissa ja -lavafoksissa.  Uskaltauduin jatkotason tangotunnille, jossa tanssimme Jarin ja Miian ohjauksessa.  Kolmituntinen oli oikein opettavainen.

Teimme pitkää musiikintulkintaharjoitusta, jonka musiikiksi oli valittu aivan upea Mikko Kilkkisen laulama Ei lähtevää saa viivyttää.  Kuunneltuanne tämän tangon teidänkin on helppo mieltää, miten loistavasti ko. biisi sopii juuri musiikintulkinnan treenaamiseen!

Kappale alkaa dramaattisen aksentoidulla, uhkaavalla jousikompilla, johon sopii SQQ-tyylinen, aksentoitu tangoaskel (QQ sivulle-viereen).

Kertoi katseesi sen, / hiipivä viileys suudelmien. / Nuo varjot onnemme tiellä, / ne vuoriksi kasvaa voi.

Treenasimme tässä paljon erittäin aksentoitua askeleelle siirtymistä.  Tämä biisin A-osan tulkinta oli siis erittäin ”kulmikasta” tangoa nopeine siirtymisineen ja pysähdyksineen.

A-osan jälkeen kappaleen poljento muuttuu selkeästi pehmeämmäksi – laulaja alistuu kohtaloonsa, rakkauden menettämiseen.

Kertoi kosketus tuo / ja huomaamattomat eleesi nuo. / On särkynyt jotain siellä, / missä herkimmät kielet soi.

Tähän kohtaan sopi pehmeä, ohiaskeltava peruslavatangoaskel pehmein liikkein ja jatkuvasti etenevin vartaloin.  Miia käytti hyvää kielikuvaa: vartalo on kuin juna, joka vain hiljentää asemien kohdalla (askeleen päällä) mutta ei milloinkaan kokonaan pysähdy.

Tästä edettiin kertosäkeeseen, joka on mahtipontisen julistava.

Ei – lähtevää saa viivyttää.
Leikki tuo – liian monta kyyneltä maksaa.
Ei – lähtevää saa viivyttää.
Tiedän sen – sydän kauaa tuskin voi jaksaa.
Se uuvuttaa unelmat nuo,
se tunteista voiman juo!
Siks ei lähtevää – koskaan saa viivyttää!

Näihin sanoihin tanssimme ”elävämpää” tangoa, liitävää, ohiaskeltavaa tanssia, johon toimme lisää näyttävyyttä vartalon swaylla ja vastaliikkeellä.

Kaiken kaikkiaan tämä musiikintulkintaharjoitus oli erittäin hyödyllinen ja sen avulla meille esiteltiin kolme täysin erityylistä tapaa tanssia tangoa musiikissa eli vahvasti tulkiten.

Tämän jälkeen teimme hyvin tarpeellisen ja havainnollistavan vise-harjoituksen: nainen asetti käden suorina molemmat kämmenensä miehen rintalihasten kohdalle ja mies vei naista tällä tavoin pelkästään vartalonsa liikkeillä.  Periaatteena piti olla, että mies ei ”tempoile” vaan muuttaa rintamasuuntaansa ainoastaan milloin haluaa naisen siirtyvän suhteessa itseensä.  Tämä harjoitus rauhoitti miesten tanssia huomattavasti – ja oli myös naisille tehokas tarkkaavaisuustreeni, erityisesti milloin mies muutti liikesuuntaansa äkillisesti taka-askeleeseen.

Lopuksi opettelimme muutaman uuden kuvion, joista erityisen kiva oli ”salmiakkikuvio”: lähtee miehen vasemmalla ja kulkee salmiakin sivuja pitkin suljetussa asennossa mutta koko ajan ohiaskeltaen QQQ (m eteen) – QQQ (m taakse) – QQQ (m eteen) – QQQ (m taakse).  Mikäli tämän kuvion ”avaa”, saa siitä nopeasti etenevän ohiaskeltavan vp käännöksen!

Treenasimme tällä tunnilla myös paljon left shoulder leadingiä ohiaskelluksessa. Tässä tärkeää on paitsi miehen vasemman kyljen niin myös koko lantion voimakas kiertyminen tanssisuuntaan eli oikealle.  Palleakosketus säilyy tässä koko ajan!

Tangokauhun lievitystä

Eilen oli Oulunsuun Pirtillä tarjolla herkullinen yhdistelmä: kaksi tuntia ”perinteistä” tangoa ja heti perään toiset kaksi tuntia lavatangoa.   Minuahan on vaivannut jo pitkään jonkinasteinen ”tangokauhu” tai ehkä pikemminkin -allergia, joten oli selkeä tarve lähteä katsomaan, miten sitä saisi lievitettyä ja löytyisikö tämän tanssin olemus viimeinkin.

Ensimmäinen opetustuokio aloitettiin Tiinan ja Pekan tyyliin aina yhtä haastavalla tehtävällä: kävelyllä.  Tangokävelyssä on varsinkin lavatangossa (joka on lähempänä kilpatangoa kuin se ”perinteisempi”) ominaispiirteitä, jotka tekevät siitä yllättävän haastavan varsinkin parin kanssa suoritettuna.

Varsinkin toisen opetustuokion ensimmäisellä tunnilla käytiin hyvinkin tarkkaan läpi tanssiasentoa, tangon askellusta ja vartalon liikkumista.  Myös kävelyssä hikoiltiin, sekä eteen- että taaksepäin.  Toisella tunnilla opetettiin muutamia kivoja uusia kuvioita, jotka tuovat mukavaa vaihtelua ja rytminvaihdoksia siihen tavalliseen vaihtoaskel+pyörähdys -tanssiin.  Kaiken kaikkiaan ilta oli oikein onnistunut.  Tiina mm. löysi vakiotanssiasennostani muutamia korjattavia perusjuttuja, joihin pitää selkeästi kiinnittää paljon huomiota jatkossa.

Yleisiä huomioita tanssiasennosta

• mene alas! Varsinkin lavatangoa tanssitaan hyvinkin alhaalla, siis polvissa perusasennossa voimakas taivutus.  Jalkojen päälle ei saa kuitenkaan ”istua” (jolloin peppu siirtyy liian taakse), vaan asennon on oltava luonnollinen
• ylävartalo ei saa kaatua taaksepäin!  Tästä varsinkin itselläni löytyi perusongelma, eli ylävartalon tanssiasento tahtoo kaatua taakse (mm. Isoviidan Miiakin on huomauttanut tästä aiemmin)
• parhaan tanssiasennon löytää, kun ottaa ensin ryhdikkään asennon, jossa painopiste on hiukan päkiöillä (ylävartalossa ihan hienoinen ”tuntu eteenpäin”) ja sitten menee polvien taivutuksella alas
• ylävartalossa on peruskävelyssä koko ajan lievä vastakierto (CBMP, Counter Body Movement Position) vastapäivään
• miehen vasen käsi kyynärpäästä hiukan enemmän koukussa kuin esim. valssissa, oikea käsi menee ylävartalon vastakierrosta johtuen yleensä hiukan syvemmälle ja alemmas naisen selkään (”rintsikkalinjan alapuolelle”, kuten Pekka asiaa kuvasi).  Jos nainen on selkeästi lyhyempi kuin mies, miehen on varottava, ettei pidä oikeaa kättään naisen selässä liian ylhäällä, mikä nostaa naisen vasemman käsivarren hankalasti ylöspäin
• miehen oikean käden kämmenellä pitäisi olla vientiote naisen selästä – ei sormilla!
• Tiina ja Pekka opettavat aina vakioissa, että naisen tulisi lukita vasen kätensä miehen hauislihaksen ja olkalihaksen yhtymäkohtaan.  Tätä tyyliä ei juuri muilla kursseilla opeteta, mutta kokemuksemme eiliseltä oli, että näin tanssiasento jämäköityi, kun nainen ikään kuin työntää itseään hiukan poispäin miehestä ja mies samaan aikaan pitää naisen sylissä oikealla kämmenellään
• vartalokontaktin tulisi olla pääasiassa pallealihasten välillä – ala- ja ylävartalo irti. Nainen pysyy tanssiessa koko ajan selkeästi miehen oikealla puolella (vartalokierrosta johtuen voimakkaammin kuin esim. valssissa).   Palleakontaktin on pysyttävä myös ohiaskelluksessa ja (ainakin kilpatangossa) jopa promenadissa, minkä mahdollistaa miehen ”left shoulder leading” näissä liikkeissä

Tangokävelyn ja viennin perusteita

• kun askellus on alhaalla niin polvijoustot ja -ojennukset mahdollistavat jatkuvan vartaloliikkeen. Perusliikkeessä ei siis saisi olla pysähdyksiä (paitsi silloin, kun ne kuvioon/kuvionvaihtoon/liikesuunnan vaihtoon kuuluvat)
• viennin eteen tulee tapahtua vartalolla! Vartalo liikkuu ensin ja askel ”seuraa perässä”.  Taaksepäin liikkuessa päinvastoin – ensin taaksepäin liukuva askel, sitten vartalo
• eteenpäin kävely: pitkiä askelia matalalla; jatkuva vartalonliike; takajalka suoristuu ja ponnistaa liikkeen eteenpäin; etummainen jalka myös ehtii suoristua ennen joustoaan (tämä erityisen tärkeää parin kanssa liikuttaessa); kävelyssä on lyhyt hetki, jossa vartalonpaino on ”keskellä” ja molemmat polvet suorina
• taaksepäin kävely: samat periaatteet polvijoustoissa ja -ojennuksissa; etummainen jalka irtoaa lattiasta päkiäjohteisesti eli varpaat ensin ylös, ei kanta; jalka ojentuu taakse varpaat edellä
• SSQQ rytmissä ensimmäinen Q voi olla hiukan lyhyempi, jotta sillä pääsee ponnistamaan toiselle Q:lle kunnolla, eikä vartalon paino jää taakse

Tanssikuvioita

• lavatangon perusaskel: SSQQ ohiaskelluksella.  Mies tanssii QQ:n selkeästi left shoulder leading, jolloin palleakontakti säilyy
• pivot-käännökset: jalat pysyvät käännöksessä peräkkäin; pyörähdykset sekä eteen että taakse päkiöillä, ei kannalla; pidä paino matalalla; mp käännöksessä miehellä oikea eteen suoralla polvella voimakkaasti naisen jalkojen väliin, vasen taakse; vp käännöksessä molemmat astuvat ”ohi”; pidä yhteinen painopiste pivoteissa koko ajan parin ”keskellä”
• keinukäännös = Natural Rock Turn. Rock-askeleessa V taakse – O eteen, anna oikealla vientikädelläsi naiselle hiukan tilaa ja kun otat V eteen ja muutat liikesuuntaa taas taakse, pysäytä naisen ylävartalo oikealla kädellä. Naisen pitäisi tehdä pieni ”aksentti” taaksepäin ylävartalollaan.  Rock Turniin voi lisätä toisenkin rock-askeleen, jolloin kuviosta tulee SSQQ (ensimmäinen rock-askel) – SQQ (V taakse + toinen rock-askel) – SSS (O taakse – V taakse – O taakse)
• hyvä jatko keinukäännökseen varsinkin lähellä nurkkaa / tanssisalin lyhyellä sivulla = modifioitu Fallaway Promenade.  Keinukäännöksen viimeisen O taakse (S) jälkeen tulee rytmillä QQQQQQ: V eteen vasemmalle – O eteen oikealle, aloita siirtyminen ”naisen edestä” fallaway promenade -asentoon – V taakse, molemmat astuvat taakse fallaway promenadessa – O taakse fallaway promenadessa – V taakse fallaway promenadessa – O viereen promenadissa.  Tästä on hyvä jatkaa V eteen (S) – O naisen eteen, sulje (S) – mp pivot-käännökseen (QQQQ….)
• Four Stepin kolme ensimmäistä askelta + Outside Swivel: (1) V eteen – O sivulle, hieman taakse – V taakse, ohjaa nainen kyljestä astumaan ohi. Rytmi = QQS.  (2)  Outside Swivel: O eteen (S), nainen swiveliin – V taakse (S), swivel – O eteen (S), swivel.  Tästä voi jatkaa vaikka perusaskeleella SSQQ promenadissa