Pieni oivallus painonsiirtojen opettamisesta

Tänään alkoivat taas MuKon (Oulun korkeakoululiikunnan) kevään ”massakurssit”: paritanssitunnilla 27 ilmoittautunutta ja kaikki paikalla, parilattaritunnilla 40 ilmoittautunutta ja 36 paikalla!  Kaipa tämä pitää ottaa ihan positiivisena, ja saahan siinä pientä esimakua todellisista massakursseista kun opettaa yksin tuollaista määrää.

Varsinkin paritanssikurssilla oli hyvä fiilis ja porukka oli mukana. Olin opettanut suljetun tanssiotteen oppilaille ja sain yhtäkkiä siinä pienen intuitiivisen väläyksen taas: kokeilimme sellaista, että pari ottaa suljetun tanssiotteen, tyttö sulkee silmänsä ja poika siirtää omaa painoaan omaan tahtiinsa vasemmalle ja oikealle jalalle.  Jossain vaiheessa poika päättää lopettaa painonsiirrot ja kun hän pysähtyy, molemmat nostavat sen jalan polvesta koukkuun, joka olisi valmiina ottamaan askeleen (eli painottoman jalan).  Nyt opettaja pystyy helposti tarkistamaan, ovatko parilla vastakkaiset jalat vapaana.

Tästä harjoituksesta varsinkin tytöt tykkäsivät. Taidanpa pitää moisen pienen lisäyksen mukana opetusrepertoaarissani jatkossakin!

* * *

Tanssijan tanssielämä on nähnyt painonsiirron hengessä uuden lajin: viime viikonloppuna tutustuin ja ihastuin Argentiinalaiseen Tangoon. Sen tanssifilosofia on aivan ihastuttava ja vetoaa analyyttiseen tanssiminääni.  Koko tanssi koostuu oikeastaan painonsiirroista – mutta erona muihin tansseihin on, että siinä on paljon hetkiä, jolloin mies vie naiselle painonsiirron (eli jalanvaihdon) tekemättä itse sitä, tai päinvastoin, eli mies tekee painonsiirron viemättä sitä naiselle. Jo pelkkä parallel walks / cruzados walks -harjoitus, joka tehtiin alkeistason tunnilla, on sellainen, jota minä en lähtisi opettamaan vielä jatkotasonkaan seuratanssikurssilla.

Tuntuu siltä, että jos Argentiinalaisen Tangon oppii, oppii melkeinpä minkä paritanssin tahansa.  Lisäksi tanssin filosofia on jotenkin ihastuttava: sitä voi tanssia hyvin pienessä tilassa, ja naisen seuraamisessa elintärkeää on, ettei hän milloinkaan yritä ”korjata” miehen ”virheitä” askelluksessa, vaan pitää aina koko painonsa jommallakummalla jalalla ja tekee painonsiirron vain ja ainoastaan miehen viennistä.

Tätä lajia pitää muuten saada lisää…valitettavasti koulussamme sitä ei ole vielä opetettu, eikä ole tietoa, opetetaanko tulevaisuudessakaan. Mutta ainahan on vaihto-opiskeluohjelmat…

Mainokset

Pikaoivalluksia lattariopetuksesta

Tanssipajan syksyn mittainen kurssimme päättyi tänään kertaustuntiin, jossa kävimme Leean kanssa läpi kaikki syksyn aikana tanssitut tanssit: Foksin, Tangon, Valssin, Fuskun, Buggin, Rumban ja Cha Chan.  Paitsi että oppilaat ovat selkeästi oppineet paljon syksyn aikana, on mukava huomata, että myös heidän omaksumiskykynsä on selkeästi kehittynyt.

Seuratessani miesten Rumbaa ja 41-askeleen kiiruhtamista edelle rytmistä sain intuition: miehen on selkeästi ensin siirrettävä jalkansa sivulle ojennettuna, ja vasta sitten lähdettävä siirtämään painoa tälle ojennetulle jalalle.  Jotenkin en ollut tullut ajatelleeksi, ettei tuo ole lainkaan itsestäänselvää oppilaille, vaikka näkisivät opettajien koko ajan tekevän niin.  Kun lantionkiertoa ei vielä juuri ole ja jos jalkaa ei ojenna, sille 41-askeleelle tulee ikään kuin ”hypähdettyä suoraan”, ja tanssi lähtee juoksemaan edelle rytmistä.  Tällä tarkennuksella miesten tanssi maadoittui ja sitä kautta rauhoittui huomattavasti ja tuli jotenkin ”rumbamaisemmaksi”.

Toinen, missä oppilaat todistivat kehittymiskykynsä, oli Check-kuvio, jossa melkein kaikki työnsivät lantiota ensin sille check-askeleelle. Kun tarkensimme, että lantiontyönnön sijaan veisivät ylävartalon kunnolla askeleelle, tuli Checkeistä heti kivemman näköisiä.

Mukava huomata, että se paljon puhuttu opettajuus alkaa kehittyä, tunnilla on oppinut seuraamaan liikettä ja keksimään näitä pikku oivalluksia, joilla tanssia voi parantaa.  Odotan keväältä paljon, kun pääsemme tämän ryhmän kanssa pureutumaan syvemmälle tanssitekniikkaan vähäisemmän lajivalikoiman vuoksi!

PS.  Jos kiinnostaa, muista lukijani katsoa ”teknisempää” tanssipäivitystä myös Ballroom Dance -kurssin oppimispäiväkirjasta, johon teen uusia merkintöjä joka tunnilta, eli jopa monta kertaa viikossa.