Älä istu kyydissä vaan tanssi!

IMG_3923_edit

Eräs vakioaihe paritanssia koskevissa keskusteluissa on vienti ja seuraaminen.  Tämä on täysin luonnollista, koska kyseinen asia on aivan tämän harrastuksen ytimessä.  Vienti ja seuraaminen ovat jossain monista muodoistaan läsnä jokaikisessä parin tanssimassa tanssihetkessä – muutenhan harrastaisimme yksintanssia.

Puhumme viennistä ja seuraamisesta paljon.  Milloin vertailemme viejiä ja seuraajia; kuka tuntui erityisen ”selkeältä”, ”vahvalta” tai muuten vaan hyvältä viejältä, kuka taas ei; kuka seuraa kuin unelma ja kuka tuntuu kivireeltä; millaista vientiä tai seuraamista kukakin odottaa; miten mahtavalta tuntuu heittäytyä musiikin vietäväksi, kun vienti ja seuraaminen käyvät yksiin kuin hansikas käteen.  Jotkut kokevat viennissä ja seuraamisessa jopa hieman mystisiä piirteitä.  Aiheen tärkeydestä huolimatta ihmisillä on siitä joitakin virheellisiä käsityksiä, joita käyn tässä oikomaan omista näkökulmistani käsin:

Kaikki lähtee tasapainoisesta liikkeestä omassa kehossa.  Fysikaalinen tosiasia on, että olemme tasapainossa – eli emme kaatumassa mihinkään suuntaan – vain niin kauan kuin painopisteemme on jalkojemme muodostaman tukipinnan yläpuolella.  Vieminen on yksinkertaisimmillaan seuraajan tasapainoakselin liikuttelua eri suuntiin (eteen/taakse/sivulle), pyörittämistä tai kallistamista.  Jos seuraaja ei ole tasapainossa, ”omilla jaloillaan”, ei hän ole vietävissä.  Jos viejä ei ole tasapainossa, ei hän kykene myöskään viemään tasapainoisesti.  Olemme siis molemmat vastuussa siitä, että osaamme seistä omilla jaloillamme ja pitää jalat ”tasapainopisteemme alla” myös liikkeessä.  Yleisimmin näkemäni virheet tässä perusasetelmassa ovat seuraajan ”selän karkaaminen taaksepäin” sekä viejän ”lantiolla vienti”.  Taaksepäin liikkuvan tai liikuteltavan tanssijan pitää aina muistaa, että hänen lantionsa (ja sen mukana jalkojen) tulisi liikkua taaksepäin ennen selkää – eli selkä ei saa ”kaatua taakse”.  Viejän taas tulisi harjoitella sitä, että hänen ”raaminsa” eli olkapäiden ja lantion muodostama suorakulmio on se, millä viedään, ja tämän suorakulmion tulisi liikkua (seuraajaa kohti, mikäli häntä viedään taaksepäin) ennen lantiota.

Viennin ja seuraamisen välillä on pieni ajallinen viive.  Seuraajan on hyvä harjoitella sitä, että reagoi vientiin pienellä viiveellä.  Seuraaminen ei tarkoita sitä, että seuraaja yrittää päätellä viejän kulmakarvojen liikkeestä, mitä seuraavaksi on tulossa, ja reagoida ennen kuin vienti tulee.  Seuraaminen on tiettyä hitautta, eikä seuraajan mielikuva omasta ”hitaudestaan” ole lainkaan väärä.  Tätä hitautta voi harjoitella suljetun otteen tansseja varten vaikka seuraavasti: viejä ja seuraaja ottavat tanssiotteen, jossa kehonpuoliskot ovat kevyessä kontaktissa.  Viejä alkaa siirtää omaa tasapainoaan eteenpäin, minkä seuraaja tuntee lisääntyneenä paineena omaa kehoaan vasten.  Seuraaja lähtee taka-askeleeseen vasta sitten, kun tämä kehonpaine on niin suuri, että taka-askel on ”pakko” ottaa.  Samaa voi harjoitella avoimen otteen tansseissa, vaikka niissä vientipintana ovat lähinnä kädet.  Esimerkiksi west coast swingin Sugar Pushiin (Push Break) lähtö viejän taka-askeleella on tähän aivan erinomainen harjoitus.

Seuraaminen ei ole kyydissä istumista.  Joskus näkee seuraajien ymmärtäneen oman roolinsa sellaiseksi, että viejän vastuulla on heidän ”kyydittämisensä” ja he lähinnä ”seisovat kyydissä” tanssin ajan.  Väärin.  Otetaanpa analogia tosielämästä: istut sohvalla kun ovikello soi.  Kellon ääniaallot saapuvat korviisi ja reagoit niihin kävelemällä ovelle omaa lihasvoimaasi käyttäen.  Ovikellon ääniaallot eivät siis kantaneet sinua ovelle, vaan teit sen itse, omalla kehollasi.  Samoin vienti antaa seuraajan keholle signaalin liikuttaa tasapainoakseliaan johonkin suuntaan, ja seuraaja on itse vastuussa tämän liikesuunnan jatkamisesta, kunnes uusi vientiliike muuttaa tätä suuntaa.  Suljetun otteen kävelyissä tähän seuraajan liikkeeseen toki liitetään pienenpientä jarrutuksen tunnetta, jotta seuraaja pitää oman kehonsa edelleen viejän kehoa vasten ja on valmis vastaanottamaan uusia vientisignaaleja.  Kuvailemani periaate toteutuu parhaiten suljetun otteen käännöksissä (esim. hitaan valssin oikea käännös ja erityisesti pivotkäännökset), joissa viejä ja seuraaja vuorottelevat ”aktiivisemmassa roolissa”.  Kun seuraaja tekee myös oman osansa käännöksissä, niistä saadaan eteneviä, eivätkä ne jää pyörimään paikallaan.  Ja ne tuntuvat hyviltä!

Vahva vienti ei tarkoita voimakasta vientiä.  Hyvin usein kuulen seuraajien toivovan ”vahvaa vientiä”.  Joskus tämä tulkitaan siten, että vienti vaatisi erityistä lihasvoimaa.  Tämä on vähän vaarallinen ajatuskulku, jota on syytä korjata.  Ajattelen niin, että vieminen ei ole mitään erityisellä taikuudella oman tanssin päälle liimattua akrobatiaa, vaan se syntyy siitä, että viejä päättää (tietoisesti tai tiedostamattaan), mihin seuraavaksi haluaa itse liikkua ja mihin haluaa seuraajan liikkuvan.  Kun viejän oma liike on tasapainoista, varmaa ja määrätietoista, myös vienti on tätä, eikä ylimääräistä voimankäyttöä tarvita, vaan vienti voi tuntua lähes höyhenenkevyeltä ja silti tuottaa liikettä, jota (itse tasapainossa liikkuvan) seuraajan on helppoa ja nautinnollista seurata.

Fyysinen vienti tapahtuu kosketus- ja paineaistien välityksellä, ja haluan valottaa näiden toimintaa hieman tarkemmin.  Nyt tulee siis hieman syvällisempää tietoa, jonka voi halutessaan sujuvasti ohittaa ja tyytyä edellisen tekstikappaleen johtopäätöksiin.

Sensorinen järjestelmämme havaitsee ainoastaan muutoksia aistimuksissa, ei aistien yleistä viritystasoa, ja näitä havaittavia muutoksia luonnehtii fysiologiassa Weber-Fechnerin laki, jonka mukaan pienin havaittava ärsykkeen muutos on suoraan verrannollinen sensorisen järjestelmän stimulaation tasoon.  Mittauksilla on vahvistettu, että ihmiskehon havaitessa siihen kohdistuvan paineen muutoksia vaadittava ärsykkeen muutos on noin neljäskymmenesosa ärsyketasosta, eli jos vaikkapa kannamme käsissämme kahta punnusta, täytyy niiden painoeron olla vähintään 1/40 punnusten painosta, jotta kykenisimme mieltämään toisen punnuksen toista painavammaksi.

Tästä kokeellisesta fysiologisesta laista seuraa, että paritanssissa tehokas ja taloudellinen vienti-informaation välittäminen koskettamalla edellyttää varsin pientä energianvaihtoa: kun yleinen ärsyketaso on matala (eli vienti kevyttä), seuraajan keho kykenee ottamaan vastaan hyvinkin pieniä, kosketus- ja paineaisteilla välitettyjä signaaleita ja reagoimaan niihin tarkoituksenmukaisella tavalla.  Tiivistettynä: vähän voimaa -> paljon informaatiota.

Viejän ja seuraajan rooleja olisi hyödyllistä välillä vaihtaa.  Kuten muussakin elämässä, voi näkökulman hetkellinen vaihtaminen tuoda paritanssiinkin aivan uutta sisältöä ja mahtavia oivalluksia.  Omat syvällisimmät oivallukseni seuraajana tanssiessani ovat koskeneet seuraajan roolia: miten epävarmaksi oma kävelykin ensin muuttuu, kun pitääkin yhtäkkiä luovuttaa oman kehon itsemääräämisoikeudesta osa viejälle; ja miten upealta voi tuntua perusvalssin oikea käännös, vaikka minua veisi puolet kevyempi, hento tyttönen, joka tietää, mitä tekee.  Samoin olen kuullut kursseilla daameilta, jotka ovat olleet viejän roolissa, miten paljon enemmän ymmärrystä heiltä nyt riittää meille viejille, jotka välillä taaperramme tekemisen suossa ja joudumme koko ajan miettimään viittä eri asiaa yhtä aikaa.

Loppujen lopuksi.  Herkästä viennistä ja seuraamisesta voi syntyä muutaman minuutin mittainen kehoa ja mieltä syvältä koskettava tanssitarina, jota muistelee lämmöllä pitkään.  Viemisiin ja seuraamisiin!

Mainokset

3 thoughts on “Älä istu kyydissä vaan tanssi!

  1. Hei,
    kiitos taas kirjoituksestasi, joka oli täyttä asiaa. Se sai minut kirjoittamaan ”pienestä” osa-alueesta, joka liittyy seuraamiseen ja toki tanssiin laajemminkin, nimittäin laadukkaasta liikkeestä, josta sinäkin kirjoitit kappaleessa kehonhallinnasta. Päällekkäisyyksiä saattaa esiintyä, mutta tarkoitukseni ei ollut kaapata juttuasi. Jatka kirjoittelua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s