Tanssikisojen järjestämisestä

Viime lauantaina 31.1.2015 PalatsiStudioilla räjäytettiin Lavatanssi CUP :in kausi käyntiin fuskun ja hitaiden SM-kisoilla.  Kisojen järjestäjänä toimimme me eli Suomen Tanssistudiot Oy.  Allekirjoittaneen vastuulle lankesivat kisojen yleiset järjestelyt, tuomarointi (olin yksi seitsemästä tuomarista) sekä päävastuu kisamusiikeista.  Mitä haistelin paikan päällä fiilistä ja kuuntelin tarkalla korvalla ihmisten tunnelmia, koko kisapäivä tuntui varsin onnistuneelta.  Erityisesti olen saanut kiitosta kisamusiikeista, jotka olivat kuulemma hyvin mukaansatempaavia.

Koska blogissani on ollut pitkään hiljaista (aion kyllä ottaa itseäni niskasta kiinni ja aktivoitua taas!), ajattelin jakaa kanssanne ajatuksia onnistuneiden tanssikisojen ”reseptistä”.

1. Paikka

Paikkana PalatsiStudiot on todella upea – vanha, täysin remontoitu elokuvateatteri, josta olemme tehneet tanssiin sopivan.  Haasteena paikassa on sen pienuus: meitä askarrutti kovasti pukutilojen vähyys ja sen vuoksi päädyimme vuokraamaan Messujentekijät Oy :ltä liikuteltavia väliseiniä, joilla teimme sekä miehille että naisille ylimääräiset pukuhuoneet.  Ratkaisu osoittautui erittäin toimivaksi, eikä soraääniä juuri kuulunut.

Tanssikisoista katoaa intiimi tunnelma, jos kisat tuodaan keskelle isoa hallia ja yleisö viedään kauas tanssijoista.  Liikaa tilaakaan ei siis saa olla, ja tässä mielessä Palatsi toimi todella hyvin.  Pienehkö elokuvateatterisali, jossa penkit ovat useassa tasossa, antoivat yleisölle hyvän näkyvyyden ja toivat yleisön riittävän lähelle tanssijoita.  Paikalla oli myös muutamia aktiivisia tanssiseuroja kannattajaporukoineen, jotka toivat lisäfiilistä kisoihin.  Kiitos, Liperin Lavatanssijat ja Tanssiseura PoKaTa!

2. Aikataulut

Isoissa kisoissa aikataulujen eläminen on itsestäänselvä asia, ja tanssijat ovat siihen tottuneet.  Koska kisoihin otetaan ilmoittautumisia vielä paikan päälläkin (ja niitä tuli useita myös meidän kisoissamme), ei aikatauluja voi lyödä lukkoon kovin tarkasti etukäteen.  Meillä kävi kuitenkin uskomaton säkä: karsinnat loppuivat minuutilleen silloin, kun Viitasen Kirsi oli ne arvioinutkin loppuvaksi.  Ehkä hänen pitkä kokemuksensa painoi tässä!

Finaalit venyivät odotetusti pidempään kuin ennakkoarvio oli.  Luulen tämän johtuneen meistä tuomareista, joilla oli kädet täynnä työtä laittaa 10-12 tanssijaa per finaali järjestykseen.  Lisäbiisejä jouduttiin siis toivomaan paljon, mikä venytti aikataulua.

3. Musiikki

Tällaisissa tanssikisoissa mielestäni kaikki kiertyy musiikin ympärille.  Jos kisamusiikki toimii, se tempaa sekä yleisön että tanssijat mukaansa.  Jos se ei toimi, ensin lopahtaa katsomo ja sitten tämän vaistoavat tanssijat, joiden fiilis lopahtaa myös.  Kisat lässähtävät.

Kun kisamusiikkia lähdetään miettimään, kannattaa tehdä ensin jonkinlainen linjanveto siitä, missä roolissa musiikkia kisoissa on.  Joku voi ajatella, että musiikin pitää olla riittävän ”haastavaa”, jotta sillä erotellaan jyvät akanoista.  Tämän kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että ”haastava” musiikki voidaankin kokea liian ”taiteellisena” tai epälajinomaisena.

Oma linjanvetoni oli se, että halusin päinvastoin löytää niin ”lajinomaista” musiikkia sekä fuskuun että hitaisiin kuin pystyn.  Kirjo on laaja: fuskuksihan kelpaa niin varsinainen nopea foksimusiikki kuin swing-lainaukset (jopa groove walk lindyyn sopiva musa), dixieland, ragtime ja vaikkapa nopea beat.  Näistä pudotin omalta listaltani pois vain viimeisimmän, joka ei oikein sytytä itseäni svengaamaan.

Näihin kisoihin kävin tiuhalla seulalla läpi ensin koko oman tuhansia biisejä sisältävän opetuskirjastoni ja valitsin sieltä helmet. Pidän kirjastoani järjestelmällisesti yllä; joka ikiseen biisiin on merkitty sekä rytmilaji/tanssilaji että biisin tempo. Tämä helpotti suunnattomasti tätä vaihetta, kun pystyin hakemaan hitaampia ja reippaampia fuskuja heti kättelyssä vielä varsinaisesti kuuntelematta jokaista läpi.

Sitten kun oma biisikirjasto on kammattu läpi, on aika lähteä ideoimaan, mitä uutta löytyisi. Fusku ja hitaat ovat molemmat sikäli hedelmällisiä tanssilajeja, että ne mahdollistavat ison kirjon erilaista musiikkia. Itse pidin foksista ja fuskusta myös pyynnöstä rytmiikkatunnin (”teoriatunnin”) omille oppilailleni ennen joulua ja sitä tuntia varten tuli tehtyä jo paljon analyysiä siitä, miten monenlaista musaa voi fuskuun käyttää.

Jos kisalajina on puutteellisesti määritelty, vakioimaton laji kuten ”hitaat”, pitää tehdä myös selkeä linjanveto siitä, mikä musiikki voidaan hyväksyä tähän tanssilajiin sopivaksi. Oma valintani liikkui slow fox – hidas beat – trioli -linjalla, mikä näytti miellyttävän niin tanssijoita kuin yleisöäkin.

Sitten kun biisit on kuunneltu jo puhki, on aika päästää mielikuvitus vielä vapaasti laukkaamaan ja kuunnella paljon kaikenlaista, vaikka sitten radiota. Biisejä voi löytää yllättävistä paikoista, kuten vanhempien 70-luvun Finnhits-levyiltä tai oman, rakkaimman rokkibändin parhailta älppäreiltä!

* * *

Summa summarum: rakenna sellaiset kisat, joissa mieluiten itse kävisit a) kisaamassa ja b) katsojana.  Maalaisjärjellä selviää jo pitkälle.  Toivon koko loppuvuoden Lavatanssi CUP -kisajärjestäjille onnea ja menestystä tähän vaativaan ja suuritöiseen ponnistukseen!

IMG_3656