Akseli ja Elina

(Otsikko viittaa Maria Laurénin humoristiseen heittoon: miehen tasapainoakseli on pelkkä Akseli, naisella se on Elina.)

Viime aikoina olen pohtinut paljon tanssijoiden liikettä.  Mikä saa tanssijan liikkumaan?  Mikä saa parin yhdessä ottamaan askeleita, pysähtymään tai vaikkapa kääntymään?  Pohdinnoissani olen päätynyt analysoimaan liikettä tasapainoakselin liikkeen näkökulmasta.  Havainnollistan asiaa esimerkein.

Parin yhteinen liike eteen, taakse tai sivulle

Sensomotoriseen järjestelmäämme kuuluu vertikaalisuuden eli pystyasennon havainnointi ja pyrkimys siihen.  Ihminen ottaa askeleen, kun hänen tasapainoakselinsa liikkuu (tai sitä liikutetaan) johonkin suuntaan tukipinnan ulkopuolelle: eteen, taakse, sivulle.  Kävellessämme teemme kaikki tätä tiedostamattamme – emme ajattele arkielämässä, että ”nyt siirrän vapaan jalkani eteen näin ja sitten siirrän itseni uudelle tukijalalle”.  Liikkumisen motiivina on intentio eli pyrkimys mennä johonkin.  Haluan liikkua eteenpäin, siispä lähden siirtämään kehoni tasapainoakselia tasaiseen tahtiin haluamaani suuntaan ja jalkani hakeutuvat automaattisesti kehoni alle siten, että vertikaalinen asentoni säilyy enkä tuuskahda nolosti nurin.

Perinteisessä paritanssissa parin yhteinen tasapainoakseli viedään translatiiviseen liikkeeseen – eli eteen, taakse tai sivulle.  Jos viejä ottaa askeleen seuraajaa kohti, hänen tasapainoakselinsa liikkuu eteenpäin, mikä välittyy suljetun tanssiotteen kautta seuraajan tasapainoakseliin, joka luonnollisesti lähtee liikkeeseen samalla vauhdilla taaksepäin.  Hyvän seuraajan tasapainoakselin translatiivinen liike on ajallisesti hieman jäljessä viejän liikkeeseen nähden.  Tällöin tanssiotteessa parin välille syntyy ”paineen tunne” ja puhumme viennistä ja seuraamisesta.

Yhteiset käännökset

Parin yhteisissä käännöksissä tasapainoakselin translatiivinen liike yhdistyy rotaatioliikkeeseen eli tasapainoakselin kiertymiseen.  Esimerkkinä vaikkapa hitaan valssin oikea käännös: mies lähtee ensimmäisellä askeleella liikuttamaan tasapainoakseliaan eteenpäin, mutta valmistelee kehonsa samalla kiertymiseen oikealle, ja tämä kiertyminen lähtee toteutumaan askeleen loppupuolella.  Käännös alkaa siis ensimmäisen iskun lopussa, jatkuu toisessa askeleessa, jolloin tasapainoakselin liike on yhtä aikaa etenevää ja kiertyvää, ja päätetään kolmannen askeleen lopulla siihen, että sekä translatiivinen (etenevä) että rotationaalinen (pyörivä) liike pysähtyy ja jalat kootaan yhteen kehon alle.  Päädytään uuteen tasapainoasentoon.

Käytännössä suljetun tanssiotteen käännöksissä tasapainoakselin liikkeeseen liittyy myös lievä kallistus ”sisäkaarteen suuntaan”, ja tätä kallistusta kutsutaan vakiotanssitermein swayksi.  Kallistus tarvitaan, jotta tasapainoakselin etenemisen ja kiertymisen yhdessä aiheuttama voima ei ”kaada” käännöstä ulospäin ja vie paria pois tasapainosta.  Sway ei ole käännöksiin päälleliimattu asia vaan se on ikään kuin korjausliike, joka syntyy hyvällä tanssijalla itsestään, koska kehomme korjaa luonnostaan tasapainoakseliamme joka hetki kohti tasapainoista asentoa.

Hieman yksinkertaistetusti voidaan perinteisten suljetun tanssiotteen lajien liike pelkistää näihin kolmeen tasapainoakselin liikkeeseen (etenevä ja kiertyvä liike sekä akselin kallistus), joka pääosin tapahtuu parin yhteisenä liikkeenä ja lähes yhtäaikaisesti.  Tasapainoakselien liikkeiden lievän eriaikaisuuden aistimme ”vientinä” ja ”seuraamisena”.

Vain viejän tai vain seuraajan askeleet

Argentiinalaisessa tangossa oivallettiin, että kun tasapainoakselien liikkeiden yhtäaikaisuuden ajatuksesta täysin luovutaan, voidaan löytää huikea määrä uudenlaisia variaatioita siitä, miten paritanssin osapuolet voivat liikkua toisiinsa nähden.  Yksinkertaisin sovellus tästä on vain viejän tai vain seuraajan askeleet.  Viejä voi pitää oman painonsa samalla jalalla eli oman tasapainoakselinsa paikallaan samalla kun hän liikuttaa seuraajan tasapainoakselia translatiivisesti – eli vie seuraajalle askeleen ja vaihtaa hänen painonsa uudelle jalalle.  Toisaalta viejä voi myös pitää seuraajan tasapainoakselin paikallaan (eli hänen painonsa samalla jalalla) ja vaihtaa oman painonsa uudelle tukijalalle (eli vaihtaa oman tasapainoakselinsa paikan).

Tämänkaltaisista askelista seurauksena on siirtyminen normaalisysteemin (normal system, sistema paralelo) ja ristisysteemin (cross system, sistema cruzado) välillä.  Huomaa, että perinteisissä vakiotansseissa liikutaan lähes koko ajan normaalisysteemissä, eli kun pari liikkuu, vastakkaiset jalat ottavat askelia.  Sen sijaan argentiinalaisessa tangossa liikutaan vapaasti sekä normaalisysteemissä että ristisysteemissä, jossa samannimiset jalat ottavat askelia.

Tanssijoiden akselien kallistus eri suuntiin: volcada ja colgada

Kun tanssijat ovat suljetussa tanssiotteessa, he voivat lähteä leikkimään yhteisellä tasapainoakselillaan siten, että kumpikin tanssija kallistaa oman tasapainoakselinsa eri suuntiin siten, että ilman tanssiotetta asento ei kumpikaan tanssija pysyisi tasapainossa, mutta yhdessä tasapaino pysyy.  Tanssijat voivat kallistua joko toisiaan kohti (volcada) tai toisistaan poispäin (colgada).  Tällainen akselien kallistus tuo mukaan taas uusia mahdollisuuksia yhteiseen liikkeeseen.

Steps around follower’s axis

Tilanne, jossa viejä pitää seuraajan tasapainoakselin paikallaan (eli painon samalla jalalla) ja lähtee itse kiertämään jollain tavoin tätä akselia, mahdollistaa jälleen uuden, innovatiivisen tavan kääntyä.  Yksinkertaisin sovellus tästä periaatteesta on boleo, jossa viejä tanssii yhden askeleen kiertyen seuraajan tasapainoakselin ympäri, mistä seurauksena on seuraajan vapaan jalan ”heilahtava” liike.  Kun seuraajan tasapainoakselin ympäri kiertämiseen yhdistetään lievä tasapainoakselien kallistus ulospäin eli colgada, voidaan kääntyä yhdessä ympäri siten, että käytännössä vain viejän sekä seuraajan toinen jalka on lattiassa kiinni (one axis turns).

Tasapainoakselin pituuden muutos: American Spin

Jiven peruskuvioista juuri American Spin näyttäisi tuottavan seuraajalle vaikeuksia, jotka liittyvät nopeaan, noin 3/4-kierroksen spiniin yhden jalan päällä iskulla 4.  Ongelmat seuraavat siitä, kun seuraaja yrittää keskittyä kehonsa nopeaan kääntämiseen.  Tarkastelkaamme kuviota jälleen tasapainoakselin käyttäytymisen kannalta: seuraaja tanssii ensin rock-askeleet (12) taakse-eteen, minkä jälkeen ensimmäinen Triple Step (3a4) tanssitaan eteenpäin, kohti viejää ja siten, että lantion swing pysyy vasemmalla puolella.  Iskulla neljä seuraajan painosta suurin osa on oikean jalan päkiällä (vain päkiä lattiassa kiinni), jossa on voimakas paine (press) lattiaa kohti ja lantio on ”takana”, vasemmalla puolella.  Seuraajan vartalo on tällöin virittäytynyt siten, että ylävartalo on viejää kohti, mutta lantiossa on voimakas vastakierto vasempaan.  Keskivartalo on siis kiertyneessä asennossa eli se on jo valmistautunut kiertymään napakasti oikeaan, jahka tämä kierre vapautetaan.  Tilannetta voisi verrata vanhaan kelloon, jonka vieteri on vedetty kireälle.

Vienti spiniin tapahtuu iskun 4 lopussa, jossa mies aiheuttaa viennin vaihtamalla oman lantioswinginsä oikealta vasemmalle puolelle.  Tällöin seuraaja vie koko tasapainoakselinsa oikean jalan päälle, vaihtaa lantioswinginsä vasemmalta oikealle puolelle ja ajattelee samalla vain kasvavansa pituutta alas- ja ylöspäin tasapainoakselillaan.  Vartalon kierteen näin vapautuessa napakka pyörähdys tapahtuu kuin itsestään ilman, että seuraajan tarvitsee ajatella pyörähtävänsä.  Asiaa voidaan havainnollistaa tiskirätin avulla: ota molemmilla käsillä kiinni tiskirätin päistä.  Pyydä avustajaa kiertämään tiskirättiä keskeltä ”mutkalle”.  Nyt samalla kun avustaja irrottaa rätistä otteensa, vedät rätin päitä poispäin toisistaan.  Rätti suoristuu välittömästi, eli rätin pituusakselin pidentäminen oikaisee siinä olevan kierteen.

– – –

Summa summarum: tältä kannalta tarkasteltuna tanssijoiden liike palautuu heidän Akselinsa ja Elinansa liikkeeseen!  Asia ei ehkä avaudu kaikille tanssijoille heti, mutta itseäni sen pohtiminen on suuresti auttanut erityisesti argentiinalaisen tangon oppimisessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s