Argentiinalaisen tangon lumoissa

Alkusyksystä päätin viimein tarttua härkää sarvista ja ruveta tosissani avaamaan itselleni argentiinalaisen tangon saloja.  Liityin kuopiolaiseen Tango Alegriaan ja hommasin itselleni edes yhden viikkoillan vapaaksi opetustöistä, jotta pääsisin itse opiskelemaan tätä upeaa, mutta haastavaa lajia.

Tango Alegria mainostaa alkeiskurssejaan ehkä parhaimmalla sloganilla, mihin olen pitkään aikaan törmännyt:

Luuletko osaavasi kävellä? Tule kokeilemaan argentiinalaista tangoa.

Slogan on varsin osuva, sillä (kuten kaikessa tanssissa) tässäkin lajissa olemme lähteneet liikkeelle kävelemisestä.  Pasi Laurén on todennut asian, joka pätee kaikkeen tanssimiseen: että tanssin oppiminen ei ole vaikeaa, ellei siitä itse tee sitä.  Kaikki ihmiset osaavat kävellä, mutta meillä on usein ajatus, että tanssiminen on jotain erityistä, ja kun musiikki alkaa soida, unohdamme, miten kävellään.

Argentiinalainen tango on pelkistetysti ilmaistuna rytmikästä kävelyä parin kanssa soivaa musiikkia ilmentäen.  Siinä on kuitenkin lajina joitakin erityispiirteitä, joita avaan tässä siten, kuin ne olen toistaiseksi ymmärtänyt.

Tanssiasento on hieman enemmän ”etupainotteinen” kuin muissa suljetun otteen tansseissa. Muoto on edessä ja paino lepää enemmän päkiöillä kuin kantapäillä.  Poikkeuksena vakiotansseista tulisi jaloissa pysyä koko ajan lievä aukikierto.

Tanssiote poikkeaa myös vakiotansseista seuraavasti: kädet pysyvät ”edessä”, kyynärnivelen linjan pysyessä koko ajan vartalolinjan etupuolella.  Kyynärpäät osoittavat suoraan alaspäin.  Miehen vasen käsi ojentuu kyynärnivelestä sen verran, että tanssiotteessa hänen sormensa ovat suunnilleen vaakatasossa (poikkeuksena vakiotansseihin, joissa ne ovat lähes pystytasossa). Tanssiotteessa mies ikään kuin ”unohtaa” vasemman kätensä paikalleen tanssin aikana; sen sijaan miehen oikean ja daamin vasemman käden on sallittua (ja usein välttämätöntä) antaa ”elää” ja vaihtaa paikkaa (liukuen) partnerin selässä.  Tanssijat ovat otteessa kohdakkain, vartalon neliöt toisiaan kohti, ei limittäin kuten vakiotansseissa.  Tanssijat voivat tanssia joko lähiotteessa (ylävartalot ovat vastakkain ja päät voivat olla yhdessä) tai avoimessa otteessa (vartalot eivät kosketa toisiaan).

Tanssijan raami muodostuu ns. vartalon neliöstä (suoliluun kärkien sekä olkapäiden muodostama suorakulmio) sekä vartalon jatkeena olevista käsistä. Argentiinalaisessa tangossa on erityisen tärkeää, että käsien liike ei ole itsenäistä, vaan kädet ovat ikään kuin vartalon raamin jatkeena.  Kaiken viennin tulee lähteä vartalon neliön liikkeestä (pääosin kierroista), joka välittyy käsiin.  Daamia pitäisi pystyä viemään myös täysin ”ilman käsiä” eli vaikkapa siten, että mies ojentaa kädet eteensä, kyynärpäät alaspäin, ja daami tarttuu miehen käsiin hauisten kohdalta.

Vartalon paino ja painonsiirrot.  Kummankin tanssijan on joka hetki (joitakin poikkeuksia on) pidettävä koko vartalonsa paino jommallakummalla jalalla.  Sen lisäksi, että viejä tietää, kummalla jalalla hänen oma painonsa on, hänen on joka hetki myös tunnettava, kummalla jalalla seuraajan paino on.  Seuraaja ei missään nimessä saa milloinkaan tehdä painonsiirtoja itsenäisesti – seuraaja ei siis ”korjaa” viejän ”virheitä” siten, kuin vaikkapa seuratanssimaailmassa usein tehdään!  Jos seuraaja ei ole varma, kummallako jalalla hänen painonsa tulisi olla, hän yksinkertaisesti jättää koko painonsa senhetkisen tukijalkansa päälle ja jää odottamaan vientiä.

Vienti ja seuraaminen.  Vienti alkaa aina vartalon liikkeestä johonkin suuntaan; viejällä vartalon liike tulee siis ennen jalkoja.  Vienti välittyy ensiksi seuraajan jalkoihin.  Yksinkertainen harjoitus tähän on seuraavanlainen: seistään vastakkain tanssiotteessa, nojaten kevyesti toisiaan kohti.  Viejä valmistautuu ottamaan kävelyaskeleen siirtämällä vartalonsa painopistettä eteenpäin, seuraajaa kohti.  Tämän pitäisi välittyä seuraajalle siten, että hän lähtee ojentamaan painotonta jalkaansa taaksepäin.

Yhdessä liikkuminen.  Poikkeuksena vakiotansseista argentiinalaisessa tangossa liikutaan sekä ns. normaalisysteemissä (vastakkaiset jalat liikkuvat yhtä aikaa), että ristisysteemissä (samannimiset jalat liikkuvat yhtä aikaa).  Tämä tuottaa argentiinalaiselle tangolle liikekielen, joka poikkeaa hyvin paljon muista suljetun otteen tansseista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s