Puhu vähemmän, teetä enemmän

Tiistain Tanssipajan foksitunti alkoi hyvin, mutta jossain vaiheessa keskittymiseni herpaantui ja auditiivis-visuaalisena oppijana aloin puhua liikaa.  Tämän huomasi parini Leea ja tuntia seuraamassa ollut Lissukin, ja tässä piileekin haasteeni opettamiselle: teetä enemmän, puhu vähemmän.

Tänään kävimme oikein hyvän keskustelun ohjaajani Lissun kanssa, ja Lissu totesi, ettei minun kannata ruveta tanssitunnilla tuppisuuksi, koska huomioni ovat kuitenkin ”täyttä asiaa” – pitää vain keskittyä enemmän siihen, miten voin tehdä/näyttää/teettää oppilailla enemmän samalla kun selitän jotain asiaa.  Otin tiistaina jo onkeeni, ja kun kävin myöhemmin illalla opettamassa pari tuntia foksia Lavantautisille, puhuin varmaan kolmasosan siitä mitä aiemmin. Tulos: oppilaat oppivat tunnissa saman kuin aiemmin puolessatoista.

Eiliset MuKon tanssitunnit menivätkin jo tosi hyvin, kun keskityin täysillä siihen, miten yritän pysyä ja pitää oppilaat liikkeessä samalla kun selitän asioita.  Juttutuokiot olivat tosi lyhyitä tietoiskuja ja pian lähdettiin taas liikkeelle.  Motorinen oppiminen tapahtuu kuitenkin pääosin tekemisen kautta, tämä on hyvä tiedostaa opetustilanteissa.

Kouluopetus meni tänään putkeen, meillä oli hyvä tanssitunti ja lapset olivat innolla mukana melkein kaikessa – jopa parin kanssa tanssimisessa. Tästä on hyvä jatkaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s