Millainen on Suuri Tanssija?

Me seuratanssin opettajaopiskelijat haluamme uudistaa seuratanssien opetusta Suomessa – mutta ensin on hiukan mietittävä päämääräämme.  Millaisia taitoja haluaisimme oppilaille välittää?  Millainen oikeastaan on, ei vaan hyvä, vaan loistava seuratanssija?

Täytyy todeta, että helppo kysyä, mutta vaikeampi vastata.  Lähdimme liikkeelle Suuren Tanssijan määritelmästä ja löysimme tälle herralle/rouvalle/neidille X seuraavia luonnehdintoja:

Keholliset valmiudet.  Suurella Tanssijalla on kehossaan valmiudet tanssia.  Tämä tarkoittaa suuresti yksinkertaistettuna sitä, että hän tuntee oman kehonsa valmiudet ja mahdollisuudet.  Hiukan avattuna: tanssija hahmottaa oman kehonsa liikkeet sekä yksin että suhteessa tilaan (ja pariin!).  Tulen avaamaan tätä varmaan jatkossa enemmän, mutta en viitsisi rasittaa lukijoita tässä vaiheessa sellaisilla sanoilla kuin sensomotorinen järjestelmä, kineettinen ketju tai kinesfääri.

Musiikki.  Seuratanssissa musiikki on oleellinen osa tanssielämystä.  Silti Suuren Tanssijan ei suinkaan tarvitse olla mikään absoluuttisella sävel- ja rytmikorvalla varustettu musikaalinen ihmelapsi.  Riittää, että hän kykenee hahmottamaan jollain tavoin musiikin rytmiikkaa, harmonioita, melodioita ja tunnelmia.  ”Hahmottaminen” tarkoittaa tässä sitä, että tanssija osaa asettaa oman ja parinsa kehon liikkeet johonkin molempia miellyttävään vuorovaikutukseen suhteessa musiikkiin.  Tanssi on tarina, jota kerrotaan musiikin ja liikkeen kautta.

Läsnäolo.  Seuratanssi on oleellisesti sosiaalista vuorovaikutusta, joka vaatii läsnäoloa ja toisen huomioimista.  Vuorovaikutusta tarvitaan sekä yksin (vuorovaikutetaan ympäristön kanssa), parin kanssa (vuorovaikutetaan parin kanssa) että ryhmässä (vuorovaikutetaan isommassa joukossa).  Suuri Tanssija on varustettu sopivalla määrällä itseluottamusta, josta kaikki positiivinen vuorovaikuttaminen lähtee.  Kaikelle tälle sopivin yksittäinen kuvaava sana on tuo yksinkertainen ”läsnäolo”.  Olen nyt tässä, teen tämän pienen tanssitarinan tämän parin kanssa tai tässä ryhmässä.  En haluaisi juuri nyt olla missään muualla, enkä mieti huomisen kauppalistaa.

Tanssitekniikka.  Suuri Tanssija hahmottaa ja hallitsee liikkumisensa tanssitekniset perusteet: kävelyt, painonsiirrot, rytmiikan vaihtelut, erilaiset tanssikohtaiset askelikot, jalkaterän ja käsien artikulaation, vartalon kierrot, kallistukset ja vastaliikkeet, vienti-seuraamisen periaatteet ja erityiset tanssilajikohtaiset tekniikat.

Tähän loppuun varoituksen ja toivottavasti myös helpotuksen sana:  Suurta Tanssijaa ei ole olemassakaan.  Hän on laboratorioverrokki, ajatuskokeen tulos, johon voidaan viitata mutta jolla ei ole nimeä eikä asuinpaikkaa.  Suuri Tanssija on henkilö, joka ei enää tarvitse tanssinopetusta – siis ei myöskään nykyinen eikä tuleva asiakkaamme.

Kukaan tanssilavoilla käyvistä konkareistakaan ei ole Suuri Tanssija, emmekä me opiskelijatkaan ole heitä.  Suuria Tanssijoita ei itse asiassa edes tarvita, vaan usein käy niin, että jonkin yllämainitun osa-alueen puutteet korvautuvat ylenpalttisesti muiden alueiden osaamisella.

Suuri Tanssija on pelkkä ideaali, kulta-aarre tanssisateenkaaren päässä.  Sitä ei voi oikeasti saavuttaa, mutta meidän tulevien tanssinopettajien pitää silti tulevassa ammatissamme pyrkiä sitä kohti.  Joka päivä.

Mitä on seuratanssi?

Tällä viikolla olemme sukeltaneet Lissun kanssa seuratanssin didaktiikassa kerrassaan syviin ja osittain kylmiinkin vesiin.  Ensimmäinen pohtimamme kysymys on blogipostauksen otsikon mukainen – yksinkertaisen kuuloinen mutta yllättävän monitahoinen, kun sitä syventyy miettimään.  Usealla kurssitoverillani on kokemuksia siitä, että kun kertoo opiskelevansa seuratanssin opettajaksi niin ensimmäinen kysymys, joka läsähtää silmille, on: ”mitä se seuratanssi oikein on?”.

Wikipediasta löytyy hakusanalla ”seuratanssi” tällä hetkellä yhteensä 8 riviä tekstiä.  Mielestäni tämä ei riitä, vaan tarvitaan hiukan lisätyötä, jotta termin pystyisi määrittelemään monipuolisemmin ja kattavammin.  Niinpä lähdimme pohtimaan ryhmissä omia määritelmiämme seuratanssille.  Tässä oman ryhmäni (ei suinkaan täydellinen) määritelmä, johon päädyimme parinkymmenen minuutin pohdinnalla:

Seuratanssi eli sosiaalitanssi on sosiaalisesta syystä ja/tai sosiaalisessa kontekstissa tanssittavaa yksin-, pari- tai ryhmätanssia, johon luonteenomaisena kuuluvat vapaa vienti selkein viejä-seuraajasuhtein (useimmiten mies vie) sekä vapaa askellus.  Siihen kuuluu lukuisia eri tanssilajeja, joita on myös mahdollisuus luovasti sekoittaa keskenään.

Suomalaisen seuratanssin tärkeimpiä areenoita ovat tanssilavat ja niihin liittyvä lavatanssikulttuuri ja -etiketti ovat olennainen osa seuratanssia ilmiönä.  Muita tärkeitä sosiaalitanssin areenoita ovat erilaiset mm. salsaan, kansantanssiin ja swingtansseihin kuuluvat tanssitapahtumat kuten jamit, bileet ja iltamat.

Suomalainen seuratanssikulttuuri keskittyy paritanssiin, jossa nimenomaan parin kanssa ja parille tanssiminen on korostunut – mutta kaikki paritanssi ei kuitenkaan ole seuratanssia (vrt. kilpatanssi).

Seuratanssissa musiikkisidonnaisuus on melko voimakasta ja seuratanssimusiikki onkin olennainen osa tanssikulttuuria.

Kuten sanoin, määritelmä ei suinkaan ole täydellinen ja kaipaa tarkennuksia.  Muilta ryhmiltä tuli loistavia ehdotuksia, ja ehkäpä saamme niistä koostettua yhteisen määritelmän, jota voisimme tarjota vaikka Wikipediaan.  Lissu lämpeni idealle, joten saanette nähdä työmme tulokset piakkoin.  Pysykää kanavalla.

Esiraatihommia

Viime viikosta kului puolet auditoriossa tanssiesitysten katsomispuuhissa.  OAMK:n tanssinopettajaopiskelijat toimivat nimittäin varsinaisten tuomarien apuna Arktiset Askeleet 2010 -lastentanssikatselmuksen esiraadissa.  Tulipa nähtyä aika monta kymmentä tanssiesitystä, laidasta laitaan, baletista flamencoon.  Esitysten perusteella jäi sellainen kuva, että tanssinopetus on Suomessa hyvissä kantimissa: jo alle 10-vuotiaista löytyy yllättävän taitavia yksilöitä ja ryhmiä.  Tulee olemaan kiintoisaa nähdä katselmukseen valittuja parhaita esityksiä paikan päällä (toimimme myös katselmusviikonloppuna tapahtuman järjestäjinä).

Rock’n’swingin puolella jatkoimme vienti-seuraamisharjoituksia teemalla ”vastakkain”.  Aluksi teimme buggin perusaskeleeseen erilaisia kävelytysharjoitteita F-otteessa:

”VA0” – paikallaan askeltaen, ei veto-työntövastetta
”VA4” – mies paikallaan (paras), eri suuntaiset askeleet (molemmilla taka-askel, samansuuntaiset askeleet (m vas jalka et, n oik jalka taakse)
”VA6” – käännepisteet iskuilla 1, 4
”VA2” – ”nylkytys” (mikä termi!), tätä harjoiteltiin ensin yksin seinää vasten

Y-harjoitus vastakkain

  1. Suunnanvaihdot (vekslaus) F- ja B-otteissa
    – askeleet ensin eri suuntiin (saadaan oikea vastetuntuma)
    – askeleet samaan suuntaan (kävelyiden suunnanvaihdot)
  2. Lisätään välikävelyt 0-3 kpl
    Y-rinnan -> työntövaste ulkokädessä P-otteessa ja
    Y-vastakkain -> työntövaste B-otteessa käännellessä

Y-harjoituksia yhdisteltiin myös huiskuihin.

Fuskuaskel-harjoituksia

Y-rinnan / Y-vastakkain – tytön kääntö eteen – OK/VK Y-harjoitukseen / Pitkä, lyhyt huisku

Huiskuharjoitus 8c-perustalla:

  1. Huisku vastakkain (-> OK8, VK8, HUOM! Liikuta naisen tukijalkaa voimakkaasti niin kuvio pyörii hyvin)
  2. Naisen edessä käyttö
  3. Charleston vierellä
  4. Charleston vastakkain
  5. Huisku vierellä

Uusi vuosi, uudet kujeet

No niin, joululomat on lusittu, syksystä selvittiin hengissä ja Tanssijan on aika aloittaa vuoden 2010 haasteet.

Keväästä tuleekin mielenkiintoinen: vuoden pääproduktio eli jazztanssirykäys alkoi alkuviikosta vauhdikkaasti koreografioiden ideoinnilla opettajamme Martikaisen Outin johdolla.  Teoksesta tulee ns. kokoillan teos eli vajaa 30 minuutin mittainen itsenäinen teos, aiheena seuratanssien maailma tavalla tai toisella.  Tarinaa aiomme kertoa, huumorin säestyksellä, seuratanssimaailman klisheitäkään unohtamatta!

Baletissa aloitimme tällä viikolla lattiatankoharjoitteet, jotka tuovat ihan uutta näkemystä baletin perusasioihin.  Lattialla maatessa on paljon helpompaa isoloida liikkeitä ja keskittyä juuri niihin lihaksiin, jotka vahvistusta tarvitsevat (lähinnä keskivartalon ydintuki, jalkojen aukikiertäjälihakset sekä lähentäjät ja loitontajat).

Päälajissamme aloitimme tällä viikolla seuratanssin didaktiikan, joka tuo kaikille tarpeellista perustietoa seuristen opettamisesta.  Tänään keskityimme foksin perusteisiin ja niiden opettamiseen.  Pääsin tänään illalla kokeilemaan useita tunnilla tulleita oivalluksia, kun oma opetus alkoi taas seuratanssien sekä parilattareiden alkeiskurssien opetuksella.  Aika kivasti sain sovellettua koulussa oivaltamiani juttuja tunnilla ja hämmästyttävää oli, että havainnot kurssilaisista olivat juuri sensuuntaisia kuin koulussa päivällä pohdiskelinkin.

Rock’n’swing pääsi myös tällä viikolla hyvään vauhtiin: jatkoimme ennen joulua aloittamaamme isoa aihekokonaisuutta, vienti-seuraamista R&S-tansseissa.  Tällä viikolla aiheena ovat olleet joustot ja suunnanvaihtoharjoitukset (eli Timo Arstilan mukaan: Y-harjoitukset).  Tässä vielä pikaiset muistiinpanot Timon tunneilta.

Joustot

0 = ei joustoa, kävely -> paino parittomilla iskuilla
1 = puolikas (single) jousto, ”fusku” -> paino parittomilla
2 = tuplajousto, ”groove, swing” -> paino parittomilla
3 = hyppyjousto, ”jenkka” -> paino parillisilla iskuilla

Eteen-taa-suunnanvaihtoharjoitukset eli Y-harjoitukset

  • kävely S-askelin (eteen/taakse)
  • suunnanvaihto QQ-askelin
  • välikävelyjä:
    • 0 = vain suunnanvaihtoja, 4c (four count)
    • 1 = jalka vaihtuu, 8c
    • 2 = suunnanvaihtojalka pysyy, 6c
    • 3 = jalka vaihtuu, 8c+8c

Käännökset Y-harjoituksiin

QQ (suunnanvaihto) – SS (ennen käännöstä) – SS (käännös) – SS (käännöksen jälkeen) = 14c

QQ SS = 6c, fusku

Tärkeä variaatio: QQ (suunnanvaihto) – SS (käännös) – SS (peruutus)

Käännöksiä treenasimme siis sekä oikealle että vasemmalle, ja nämä Y-harjoitteet toivat kivaa lisämateriaalia mm. fuskun jatkotason opetukseen ja opettivat tärkeitä periaatteita R&S-tansseihin.

Tärkeänä huomiona vasemmassa käännöksessä näissä harjoitteissa pitää muistaa käyttää hyväksi tytön ”massan hitautta” käännöksessä!