Rutiinit kehkeytyvät

Viime viikolla (viikko 37) koulun käymisestä alkoi pikkuhiljaa tulla rutiinia.  Aamulla ylös, aamupalaa huiviin ja koululle noin puoli tuntia ennen ekan tunnin alkua.  Tanssitunneille on syytä mennä valmistautuneena – lämppä on melko lailla omalla vastuulla, ja henkisessä mielessäkin on hyvä olla virittäytynyt kyseisen tunnin aiheeseen.  Tämä sopii minulle.

Baletissa olemme näillä ensimmäisillä tunneilla tehneet lähinnä alkeisharjoituksia, ja tutuksi ovat tulleet demi-plié (”semijousto”), relevé (hallittu nousu ylös päkiöille), saute (hyppy josta alas molemmille päkiöille), tendu (jalkojen ojennusharjoitukset puomilla tehtynä), työjalan ja tukijalan käsitteet.  Oikeanlaisen = vahvan mutta luonnollisen jalkojen aukikierron tärkeyttä on painotettu ja meille on annettu itseharjoituksia, joilla vahvistaa jalkojen aukikiertoon osallistuvia lihaksia.  Lisäksi olemme etsineet keskivartalon vahvaa tukea, joka vaatii syvien vartalonlihasten hallintaa ja joka on oikeastaan kaiken tanssin perusta.  Näin baletti tukee erinomaisesti myös päälajiamme, seuratanssia.  Kaikessa tanssissa kun periaatteet ovat ihan samat, ja ilman keskivartalon vahvaa hallintaa (tukea) ei tanssi voi olla kovin hyvää – eikä mukavaa.

Jazztanssissa olemme tehneet myös joitain alkeisharjoituksia ja tanssineet muodostelmissa sekä diagonaaleilla erilaisia liikesarjoja (amalgamaatioita).  Matalan jazzkävelyn (kuten muitakin jazztanssin) perusteita on treenattu kovasti, ja opettajamme Martikaisen Outi on ansiokkaasti venyttelyttänyt meitä ja teettänyt meillä myös syviä lihaksia vahvistavia lihaskuntoharjoituksia.  Itselläni on venyvyyden kanssa haasteita yllin kyllin, joten iltaisin olen maannut lattialla peppu seinää vasten ja pitänyt jalkoja haara-asennossa seinää vasten, jotta reisien sisäsyrjien lihakset venyisivät.

Tällä viikolla aloitimme jazztanssissa sitten piruettien treenauksen – ja voi pojat, että siinä on kyllä tekemistä, ennen kuin Tanssija saa ne pyörimään kunnolla!  Kaikkihan lähtee piruetissakin keskivartalon hallinnasta, ja siinä se minun haasteenikin piilee.  Lisäksi oikea jalkani vaivaa vielä hiukan ja estää täysipainoisen päkiällenousun, joten piruettitreenaus on pakostakin hiukan toispuoleista.  Mutta olen vakuuttunut siitä, että nämä esteet voitetaan ja ne pirtsat saadaan vielä pyörimään!

Teoriapuolella olemme aloittaneet anatomian, didaktiikan ja yleisen pedagogiikan opiskelun.

Myös suomalaiset seuratanssit aloitimme viime viikolla Koiviston Katin johdolla foksilla ja fuskulla.  Jotkut kilpatanssitaustaiset luokkakaverini hiukan vierastivat alkuun foksia (meininki siinä kun on aika lailla ”epä-vakiotanssimainen”), mutta fusku kuulemma maistui, siinä kun saa vapaasti soveltaa jiven kuvioita.

Niin että täydessä vauhdissa ollaan!

Saimme tehtäväksemme pitää oppimispäiväkirjaa suomalaisten seuratanssien kurssista, joten koetan järjestää tämän oppimispäiväkirjan erilliseksi dokumentiksi ja eriyttää sen näistä yleisistä blogipostauksista, jotten sotke blogin rakennetta liikaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s