Pivoteja ja palleakontaktia

Eilen kävin Kempeleen klubilla imemässä itseeni lisää erittäin tarpeellista tango-oppia, opettajina tällä kertaa Miia ja Jari.

Kylläpä oli tönkköä taas aluksi, kun verryttelynä vetäisimme muutaman tangon.  Tuntui, ettei kroppa ole taas ollenkaan ”oma”, ja parin kanssa meno oli lievästi sanoen töksähtelevää.  Toisaalta helpotus oli kuulla samaa muiltakin tanssijoilta.

Teimme siinä sitten porukalla kävelyharjoituksia ja musiikintulkintatreenejä, ja rupesihan se tanssi taas sujumaan.  Sain kuulla oikein hyviä huomioita eräältä kanssatanssijalta, jolta pyysin suoraa palautetta siitä, mikä tangossani mahdollisesti ”tökkii”.  Hän mietti asiaa pitkään ja sanoi sitten, että hänelle tulee tunne, että siirrän jalkojani ja varsinkin lantiotani eteen ennen muuta vartaloa.

Tämä on varmaan ihan oikea virhe ja saattaa johtua pituudestani – yli 185-senttisenä olen useimpia tanssitettavia reilusti pidempi ja lisäksi melko pitkäjalkainen.  Minulla on varsinkin tangossa usein tunne, että jalkani eivät ”mahdu konehuoneeseen” eli ei ole tilaa ojentaa jalkaa etuaskeleessa partnerin jalkojen väliin niin että se ehtii hetkeksi kunnolla ojentua, kuten tangossa pitäisi.  Ehkä huomaamatta olen alkanut kompensoida tätä sillä, että ikään kuin lantiollani yritän ”pukata” partneria hiukan kauemmas ja tehdä näin tilaa. Kun samaan aikaan ylävartalossa on kuitenkin tiivis kontakti, seuraa tästä tietenkin se, että nainen joutuu siirtämään ylävartaloaan etukumaraan ja peppua pitkälle.  Soppa on valmis!

Tangossahan pitäisi koko vartalon liikkua yhtenä pakettina, eli eteen askelluksessa ylävartalo ei missään tapauksessa saa ainakaan jäädä askelista jälkeen, vaan mieluummin lähteä liikkeelle hiukan ennen askelia.

Jäin pureksimaan tätä ja tauon jälkeen yritin korjata tilannetta ajattelemalla lantiotani jalkojen kanssa yhdeksi paketiksi ja ylävartaloa toiseksi, ja yritin keskittyä nimenomaan siirtämään ylävartaloani tanssiessa ennen jalkoja.  Tanssiessani havainnontekijän kanssa uudelleen huomasimme molemmat, että meno oli heti helpompaa ja vientini muuttui kuulemma paljon selkeämmäksi.  Jalatkin mahtuivat nyt konehuoneeseen paljon paremmin.  Mikä onnistumisen ilo.  Näin hyvästä palautteesta ei voi olla kuin kiitollinen!  Onneksi tanssituttujeni joukossa on monia, joilta voi pyytää ja saada rehellistä palautetta.  Miten sitä muuten kehittyisi, kun ei isoilla kursseilla opettajiltakaan juuri sitä henkilökohtaista täsmäpalautetta saa?

Lisäksi huomasimme eilen toisen tunnin lopussa Karpalon kanssa, miten helpoksi tango muuttui heti, kun saavutimme hyvän palleakontaktin (eli minun pallealihakseni oikea puoli oli kiinteässä kontaktissa Karpalon vastaavan kanssa kaikissa liikkeissä).  Ohiaskellus ja käännöksiin vieminen oli helppoa kun palleakontaktin säilytti.

Sellaisen pienen huomion tein myös, että vp pivotkäännös (SSQQQQ…QQ) sujui yllättäen minulta paljon paremmin kuin mp pivotkäännös.  Mahtaneeko johtua siitä, että siinä kaikki askeleet otetaan partnerin ulkopuolelle?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s