Mitä on suomalainen tango?

Olen jo pitkään ihmetellyt suomalaisen lavatangon opetuksen valtavaa kirjoa ja ”häilyvyyttä” – siinä missä englantilaisessa eli kilpatangossa on vakioidut askeleet ja kuviot, suomalaisessa vastineessa erilaisia opetettavia perusaskelluksia ja kuvioita on pilvin pimein, ja jokaisella opettajalla on oikeastaan omansa.  Opetuskenttä on vaikuttanut varsin sekavalta.

Tänään törmäsin tähän tanssi.net-palvelimen tekstiin, enkä ihmettele enää.  Kaikki kiteytyy oikeastaan tähän tekstilainaukseen:

* * *

”1980-luvulla tangon ympärille kehittyi volyymiltaan huomattava liiketoiminta. Lähtökohtana oli suomalaisten omaperäinen tangomusiikki, mutta tanssi kytkeytyi siihen erottamattomasti musiikin keskeisenä käyttötapana. Se, että tango todellisuudessa tanssittiin foksina, oli markkinoinnin kannalta vähemmän hohdokasta, joten mainoksissa suomalainen tango esiteltiin myös tanssilajiksi. Kukaan ei tiennyt, mitä se tarkasti ottaen tarkoitti, mutta harva rohkeni myöntää tietämättömyyttään, joten mainos meni täydestä.

Eroa foksin ja tangon välille ruvettiin tavoittelemaan myös käytännössä, mutta kun sitä ei mistään lähteistä löytynyt, eri tahoilla syntyi keskenään varsin erilaisia tarjokkaita suomalaiseksi tangoksi. Erikoistuneimmat muodot ovat etääntyneet niin paljon alkuperäisestä foksista, että niitä voitaisiin pitää itsenäisinä tansseina, vaikka niiden ja foksin välillä onkin käytännössä jatkumo välimuotoja. Vaikka osa muunnoksista vähitellen karsiutunee, suomalainen tango on ainakin tällä hetkellä pikemminkin melko heterogeeninen kokoelma erilaisia yksilöllisiä tanssitapoja kuin selkeästi määriteltävä yhtenäinen tanssilaji.

Suomalainen tango tanssina on siis melko uusi ilmiö ja oikeastaan vasta kehittymässä. Jos halutaan olla tarkkoja, kysymys ei edelleenkään ole puhtaasta tangosta sillä samoja variaatioita sovelletaan myös mm. hitaaseen foksiin, rumbaan ja triolimusiikkiin.”

* * *

Tavallaan tämän oivaltaminen on helpotus – koska kyseessä ei ole edes opetuskentässä mitenkään vakioitu tanssi, vaan pikemminkin lähinnä kokoelma sekalaisia, muista tansseista lainattuja käytäntöjä, voin tanssijana hylätä vakioinnin ”kahleet” ja keskittyä ainakin suomalaista tangoa tanssiessani musiikin ilmentämiseen melko vapailla kuvioilla.  Ehkä tämäkin tieto lieventää tangokauhuani!

Tangoa Aaltosen KevätRiehassa

Tanssikoulu Aaltonen lanseerasi jälleen uuden tanssileirin, jonka on tarkoitus jatkossakin sijoittua tähän kevään kulmalle eli wapun alle.  Tällä kertaa leirillä oli saatavilla sekä alkeis- että jatkotason opetusta rumbassa, cha chassa, tangossa, hitaassa valssissa ja -lavafoksissa.  Uskaltauduin jatkotason tangotunnille, jossa tanssimme Jarin ja Miian ohjauksessa.  Kolmituntinen oli oikein opettavainen.

Teimme pitkää musiikintulkintaharjoitusta, jonka musiikiksi oli valittu aivan upea Mikko Kilkkisen laulama Ei lähtevää saa viivyttää.  Kuunneltuanne tämän tangon teidänkin on helppo mieltää, miten loistavasti ko. biisi sopii juuri musiikintulkinnan treenaamiseen!

Kappale alkaa dramaattisen aksentoidulla, uhkaavalla jousikompilla, johon sopii SQQ-tyylinen, aksentoitu tangoaskel (QQ sivulle-viereen).

Kertoi katseesi sen, / hiipivä viileys suudelmien. / Nuo varjot onnemme tiellä, / ne vuoriksi kasvaa voi.

Treenasimme tässä paljon erittäin aksentoitua askeleelle siirtymistä.  Tämä biisin A-osan tulkinta oli siis erittäin ”kulmikasta” tangoa nopeine siirtymisineen ja pysähdyksineen.

A-osan jälkeen kappaleen poljento muuttuu selkeästi pehmeämmäksi – laulaja alistuu kohtaloonsa, rakkauden menettämiseen.

Kertoi kosketus tuo / ja huomaamattomat eleesi nuo. / On särkynyt jotain siellä, / missä herkimmät kielet soi.

Tähän kohtaan sopi pehmeä, ohiaskeltava peruslavatangoaskel pehmein liikkein ja jatkuvasti etenevin vartaloin.  Miia käytti hyvää kielikuvaa: vartalo on kuin juna, joka vain hiljentää asemien kohdalla (askeleen päällä) mutta ei milloinkaan kokonaan pysähdy.

Tästä edettiin kertosäkeeseen, joka on mahtipontisen julistava.

Ei – lähtevää saa viivyttää.
Leikki tuo – liian monta kyyneltä maksaa.
Ei – lähtevää saa viivyttää.
Tiedän sen – sydän kauaa tuskin voi jaksaa.
Se uuvuttaa unelmat nuo,
se tunteista voiman juo!
Siks ei lähtevää – koskaan saa viivyttää!

Näihin sanoihin tanssimme ”elävämpää” tangoa, liitävää, ohiaskeltavaa tanssia, johon toimme lisää näyttävyyttä vartalon swaylla ja vastaliikkeellä.

Kaiken kaikkiaan tämä musiikintulkintaharjoitus oli erittäin hyödyllinen ja sen avulla meille esiteltiin kolme täysin erityylistä tapaa tanssia tangoa musiikissa eli vahvasti tulkiten.

Tämän jälkeen teimme hyvin tarpeellisen ja havainnollistavan vise-harjoituksen: nainen asetti käden suorina molemmat kämmenensä miehen rintalihasten kohdalle ja mies vei naista tällä tavoin pelkästään vartalonsa liikkeillä.  Periaatteena piti olla, että mies ei ”tempoile” vaan muuttaa rintamasuuntaansa ainoastaan milloin haluaa naisen siirtyvän suhteessa itseensä.  Tämä harjoitus rauhoitti miesten tanssia huomattavasti – ja oli myös naisille tehokas tarkkaavaisuustreeni, erityisesti milloin mies muutti liikesuuntaansa äkillisesti taka-askeleeseen.

Lopuksi opettelimme muutaman uuden kuvion, joista erityisen kiva oli ”salmiakkikuvio”: lähtee miehen vasemmalla ja kulkee salmiakin sivuja pitkin suljetussa asennossa mutta koko ajan ohiaskeltaen QQQ (m eteen) – QQQ (m taakse) – QQQ (m eteen) – QQQ (m taakse).  Mikäli tämän kuvion ”avaa”, saa siitä nopeasti etenevän ohiaskeltavan vp käännöksen!

Treenasimme tällä tunnilla myös paljon left shoulder leadingiä ohiaskelluksessa. Tässä tärkeää on paitsi miehen vasemman kyljen niin myös koko lantion voimakas kiertyminen tanssisuuntaan eli oikealle.  Palleakosketus säilyy tässä koko ajan!