Sulavaa buggia, osa 2/5

Tällä tunnilla kerrattiin ensin ekan tunnin aiheita, miehen vapaata askellusta ja naisen liikkumista sekä naisen vp (vastapäivään) pyörähdyksiä sekä viennissä että vapaassa viennissä.

Uutena asiana treenattiin naisen mp (myötäpäivään) pyörähdyksiä siten, että naisen oikean jalan eteen suuntautuvalla askeleella naisen liikettä ei pysäytetäkään miehen vasemmalla kädellä, vaan liikettä jatketaan miehen oikealta puolelta ohi, ja mies vie naisen mp pyörähdyksen ”vatsansa edestä”.  Sama periaate sekä viennissä että vapaassa viennissä (jossa mies tarjoaa oikealla kädellään vatsansa edessä naiselle tuen, ”seinän” josta nainen ponnistaa mp pyörähdykseen).

Sitten harjoiteltiin myös naisen pyörähdystä miehen vasemmalta puolelta: mies vie naiselle ensin tavallisen vp pyörähdyksen, astuu ”sivuun” ja tarjoaa naiselle vasemman kätensä nyrkissä niin, että se on valmiina naisen edessä sillä hetkellä, kun nainen tulee pyörähdyksestään etuaskeleeseen.  Siitä nainen ponnistaa 1 1/2 kierroksen mp pyörähdyksen. Mies voi tehdä naisen ensimmäisen 1/2 kierroksen jälkeen, kun parilla on katsekontakti, naisen perään oman mp pyörähdyksen.

Näitä molemmilta puolilta miestä eteneviä kuvioita yhdistelemällä saatiin aikaiseksi liikkuvaa buggia, jossa sekoitettiin vp ja mp pyörähdyksiä sekä paikanvaihtoja + kick ball change -askellusta.

Illan ”oivalluksiin” kuului ehdottomasti se, että modernissa buggissa mies tarjoaa naiselle viennin seuraavaan kuvioon pääsääntöisesti heti siinä naisen oman tanssitilan (Suke käytti termiä ”tanssitynnyri”) rajalla, ja miehen on ilmaistava naiselle haluamansa liikesuunta myös omalla vartalollaan.  Tällöin naisen on helppo ymmärtää, mihin suuntaan/pyörähdykseen mies häntä on viemässä seuraavaksi, mutta niin, ettei miehen vienti samalla rajoita naisen vapautta musiikintulkintaan.

Miehen on siis muistettava vaikkapa siinä vasemmalta-ohi kuviossa, että väistää selkeästi vartalollaan oikealle ja tekee kyljistä vasemmalle suuntautuvan vientiliikkeen samalla kun tarjoaa nyrkkinsä pyörähdykseen ponnistamista varten heti naisen tanssitilan rajalle.  Jos nyrkki jää liian kauaksi, ei nainen ymmärrä/ehdi ponnistaa siitä mp pyörähdykseensä ajoissa.

Miksi parin kanssa tanssiminen tappaa liikkeen?

Tästä tanssiviikosta näyttäisi tulevan varsin rankka – jokaiselle viikonpäivälle olisi tanssitreenit tiedossa – joten päätin käyttää hetken hengähdystauon yleisemmistä tanssiasioista kirjoittamiseen.  Noihin ainaisiin tekniikkapostauksiini kun varmaankin puutuu pitemmän päälle.

Kaikki tietävät, kuinka taitojen karttuessa alamme löytää kehoistamme niitä oikeita liikeratoja ja tehdä asioita oikein. Löydämme yhteyden keskivartaloomme ja lantioomme ja opimme (varsinkin lattareissa) rauhoittamaan hartialinjamme ja kätemme ja tuomaan energian tanssiin keskivartalon ja lantionkierron kautta.  Saamme aikaiseksi hyvinkin näyttävää ja ilmeikästä liikettä – yksin peilin edessä tanssiessamme.

Mitä tapahtuu, kun nyt jatkamme tanssiamme parin kanssa vaikkapa hyvinkin väljässä ja vapaassa viennissä?  Liikkeestä ja tanssin energiasta kuolee kaksi kolmasosaa ja yrittäessämme palauttaa tätä energiaa takaisin hartialinjasta ja käsistä tulee jälleen levottomat.  Ei ihme, että paritanssikursseilla kuulee usein tuon aina niin hymyilyttävän puuskahduksen: ”voi miksei tätä paritanssia voisi tanssia yksin?”

Viime aikoina olen kovasti pohtinut, mistä tämä johtuu.  Erään syyn luulen keksineeni ja se kuuluu selkeästi tanssin henkiselle puolelle.  Asettuessani parin kanssa vastakkain ja nostaessani käteni tanssiasentoon käy helposti niin, että ikään kuin rajoitan myös henkisen tilani tähän pieneen muodostamaamme ”boksiin”.  Oikea käteni on nyt partnerin vasemmassa kyljessä ja vasen käteni partnerin oikeassa kädessä, ja tästä syntyy oma pieni tanssitilamme, jossa ei ole tilaa tehdä hyvää liikettä keskivartalolla.

Toinen asia, joka on jatkoa tälle henkisen tilan pohdinnalle, on se, miten meitä kaikkia on kursseilla aina opetettu kuuntelemaan partneriamme.  Asettuessamme parin kanssa vastakkain ja ottaessamme tanssiasennon tämä mieleen iskostunut kuuntelemisen ajatus voi helposti johtaa siihen, että lähdemme varovasti liikkeelle, ikään kuin tunnustellen, tuleeko partneri mukaan liikkeeseen.  Mutta kun se toinenkin on opetettu kuuntelemaan, syntyy tästä kertautuva vaimennus, ja yllättäen tanssin energiasta on syöty kolmasosa.

Eräs helppo fyysinen keino testata tuota ”tanssitilateoriaani” on tehdä liikkeitä parin kanssa mutta avoimessa otteessa ja varsinkin shadow-viennissä.  Helpottuuko keskivartalon käyttö?  Itselläni kyllä, heti kun en tanssi parin kanssa vastakkain molempien käsien otteessa, pienen ahtaan tanssitilan tuntu rikkoutuu ja tanssini alkaa hengittää.  Tämä ei tarkoita, että tanssisimme erillämme, vaan edelleen minulla on yhteys tanssipartneriini, mutta tanssi on silti energistä ja hengittävää ja hartialinja pysyy rauhallisena.

Joonas Piippola opetti viimeisimmällä Aaltosen lattarileirillä erään tärkeän periaatteen, jota yritän parhaillaan mielessäni työstää, jotta pääsisin eroon tuosta kiusallisesta kropan ”jumiutumisesta”, joka parin kanssa vastakkain tapahtuu.

Yritän ilmaista periaatteen siten kuin sen itse ymmärrän:

Paritanssissa me luomme yhteyden pariimme paitsi fyysisen kosketuksen kautta niin myös henkisellä tasolla.  Tämä tapahtuu katseella ja vartalon (varsinkin keskivartalon) liikkeellä.  Vaikka tanssisimme erillämme, voimme viestittää asioita toisillemme vartalomme liikkeillä ja katseilla.  Kun aloitan tanssin vaikkapa suljetussa otteessa parin kanssa, minun tulisi yrittää löytää hätäisen fyysisen yhteyden sijasta ensin henkinen yhteys.

Minun ei tulisi yrittää ”viedä” partneria mukaan vartalonliikkeillä ikään kuin tämä olisi kivireki, jota lähtisin vetämään, vaan ajatella ensin omaa tanssiani mahdollisimman hengittävänä, vapaana liikkeen jatkumona, tanssivirtana, johon partnerin on helppo yhtyä, liukua mukaan kehojen keskusteluun ja nauttia.  Tästä vuoropuhelusta syntyvät parhaat tanssitarinat.

Olen työstänyt tätä ajatusta vasta jonkin aikaa, joten saattaa olla, ettei se aukea muille.  Olisikin hienoa kuulla, mitä mieltä arvoisat lukijat ovat näistä ajatuksista.