Iso O 5 vuotta

Viime lauantaina 27.9. Oulussa vietettiin tanssiseura Iso O :n 5-vuotissynttäreitä – tanssin merkeissä tietenkin! Päivällä sain ensin melkoisen tanssikylvyn, kun Walolla opetettiin harvinaisempia tansseja. Päivä oli varsinaista nauruterapiaa – varsinkin Hoop-a-Trix (jossa tanssitaan hula-hulavanteiden kanssa!), Nia ja Afro kirvoittivat paljon naurua ja riemua tanssijoista.

Illalla mentiin sitten Johteenpookiin saunomaan ja tanssimaan hiukan lisää.

Päätin sitten vielä illan päälle lähteä Hietsuun tanssimaan Finlandersin tahtiin, ja siellähän olikin kova meno päällä. Eipä juuri ehtinyt istuskelemaan, kun tanssitaitoiset miehet olivat taas kovaa valuuttaa. Hiki tuli, mutta kivaa oli! Muutaman upean rumbankin pääsin tanssimaan.

Päivän saldo: 10 tuntia tanssia!

Notaatiotekniikkaa etsimässä

Huomasin, että yritän nähdä paljon vaivaa kirjoittaakseni lyhyitä muistiinpanoja tanssiaskelista, kuvioista, liikkeistä ym. muistiin. Tajusin, että yritän käyttää tähän jotain itsekeksimääni kieltä, ja mieleeni tuli, että varmaankin tätä on mietitty maailmalla jo aiemmin.

Oikeassa olin. Oikea hakutermi Internetiin on ”dance notation”, ja se paljastaa, että useitakin notaatiosysteemejä tanssien nopeaan muistiin merkkaamiseen on keksitty. Lupaavin näistä näyttäisi olevan Jack Steel’s Shorthand Dance Notation, johon pitänee tutustua tarkemmin. Tavoitteena olisi siis opetella jokin muistiinkirjoittamissysteemi, jolla saan nopeasti vaikkapa heti tanssitunnin jälkeen kirjoitettua oleelliset uudet askeleet ja kuviot muistiin harjoittelua varten.

Jälkihuomautuksena eilen pääsimme Aaltosella tuntien välisellä ”välitunnilla” parini kanssa tanssimaan taas slow foxtrotia, ja huomasin, että tarvitsen tosi paaaaaaaljon harjoitusta tähän vaikeaan tanssiin, ennen kuin se alkaa siirtyä selkäytimeen ja meno muuttuu linjakkaaksi. Mutta harjoittelu, sehän minulle passaa!

Ekat tanssimuistiinpanot Slow Foxtrotista

  • perusasento: alavartalon kevyt kosketus, nainen selkeästi omalla puolellaan, polvet rennot, ylävartalot ryhdikkäästi hiukan taaksepäin taivutettuina. Miehen kädet vakiotanssiasennossa (so. vaakasuorassa, vasen käsi lähes ojennettu)
  • perusaskelia:
    • sulka-askel (”feather step”), SQQ: oikea S naisen jalkojen väliin, kanta -> vasen Q ohi, päkiä -> oikea Q ohi, päkiä. Miehen vienti vasen kylki edellä, askeleet hiukan ristiin (jalkaterät hiukan oikealle kääntyneet). QQ-askeleet astuvat ”samaa latua” kilpafoxissa
    • kolmiaskel (”triple step”), SQQ: oikea S väliin, kanta -> vasen Q ohi, kanta -> oikea Q väliin, lievä päkiä. Miehen vienti, tarjoa oikeaa kylkeä, askeleet hiukan ristiin (jalkaterät hiukan vasemmalle kääntyneet). Oikea kylki + loiva ristiastunta antaa naiselle tilaa astua taaksepäin ja tekee kolmiaskeleesta sujuvan (ei varpaille astumisen vaaraa)
  • päkiälle nousut: ekalle Q-askeleelle nousu, mutta ei saa olla niin raju, että viimeinen Q-askel jää lyhyeksi. Aaltomaiset, sulavat nousut ja laskut, ei yhtä voimakkaat kuin hitaassa valssissa
  • rytmitys: perusrytmin tulisi olla S(2)-Q(1)-Q(1), pidemmälle ehtineillä 2-1-1 jaotus pehmenee jonkin verran, kuitenkin niin, että neljään iskuun mahtuu kolmen askeleen SQQ
  • oikea (hidas) käännös (”natural turn”):
    • 1. puolikas: oikea S väliin, kanta, kiertyy voimakkaasti oikealle -> vasen Q taakse, päkiä, nainen tanssii kohti -> oikea Q taakse, päkiä
    • 2. puolikas: vasen S taakse vasemmalle, kiertyy, päkiä -> oikea Q väliin, kanta -> vasen Q, ohi, päkiä (eli toisen puolikäännöksen loppu tanssitaan kuten kolmiaskel)
  • Jarin opettama vasen (hidas) käännös (ei ilmeisesti varsinaisesti tyypillinen foxtrotissa): tanssitaan aaltomaisesti tanssisuuntaan nähden keskustaa kohti, eli loivasti vasemmalle – palaa loivasti oikealle takaisin
    • 1. puolikas: oikea S väliin, kanta, naisen avaus promenadiin -> vasen Q ohi, päkiä, tanssisuunta loivasti vasemmalle -> oikea Q ohi, päkiä, ehkä hiukan taakse ja oikealle
    • 2. puolikas: vasen S taakse, edelleen kiertyen vasemmalle (takaisin kohti tanssilinjaa) -> oikea Q eteen ohi, päkiä -> vasen Q ohi, päkiä. Tästä voidaan palata perus-kolmiaskeleeseen
  • vasen (hidas) käännös, suljetumpi (”natural reverse turn, feather finish”). Tanssitaan sulka-askeleen jälkeen, lähtee vasemmalla, naista ei avata promenadiin, mies avaa jälkiosassa
    • 1. puolikas: vasen S ohi, kanta, kiertyy vasemmalle 3/8 -> oikea Q taakse, päkiä, nainen tanssii suoraan kohti -> vasen Q taakse, päkiä
    • 2. puolikas: oikea S taakse oikealle, päkiä, kiertyy 3/8 -> mies avaa promenadiin ja vasen Q, ohi, päkiä -> oikea Q, ohi, päkiä. Tämän jälkeen mies sulkee ja jatkaa esim. kolmiaskeleella
  • oikea pivot-käännös (nopea): oikea S väliin, kanta, kiertyy hyvin voimakkaasti mp, polvista alas ja voimakkaasti naisen jalkojen väliin. Samalla nainen ottaa ekan vasemman askeleensa hyvin voimakkaasti takavasemmalle mp kiertyneenä (miehen pitää näyttää viennillä selkeästi tähän lähtö!) -> vasen Q taakse, päkiä (?), edelleen kiertyy voimakkaasti mp 180° -> oikea Q eteen, kanta, kiertyy voimakkaasti mp 180°. Nopeita pivoteja voidaan jatkaa tai päättää: miehen vasen S taakse -> oikea Q päkiä, sivulle -> vasen Q päkiä, sivulle yhteen

Slow Foxtrot – ihana tanssi

Löysin slow foxtrotin viime viikolla Aaltosen kursseilla ja viime maanantaina (toissapäivänä) uskaltauduin Kempeleen Työkkärille ”konkarikurssille”, kun sain mukaan parikseni toisen yhtä innostuneen tuoreen tanssijan. Foxtrot on aivan tajuttoman vaikea tanssi, mutta heti kun perusaskel alkoi hiukankaan luonnistua, se vei myös melkein jalat alta. Olisi mahtavaa saada tanssiin oikea liike ja jatkuvuus. Tässä tanssissa ei tarvitse pitkään aikaan ”kikkailla”, vaan pitää keskittyä tekemään perustanssi käännöksineen mahdollisimman sujuvasti, sulavasti, ryhdikkäästi ja näyttävästi.

Olemme uuden parini kanssa molemmat kuin pikkulapsia karkkikaupassa – heti mulle kaikki tänne nyt! Kumpikin miettii ja analysoi tanssimiseen liittyviä juttuja, liikkeitä, askeleita ym. jatkuvasti, ja kun lisäksi meillä tanssit tuntuvat menevän hyvin yhteen ja muutenkin kemiat passaavat, olen oikein iloinen että minulla on ”luottopari”, joka myös haluaa oppia lisää. Olemmekin jo sopineet laajentavamme kykyjemme ja liikenevän vapaa-aikamme mukaan tanssiharrastusta Aaltosen kurssien ulkopuolelle. Tuskin maltan odottaa – tulossa on runsaan viikon päästä Sanna Hirvaskarin ja Marko Keräsen lattariviikonloppu Raahessa!

2008 heinä-syyskuu

Pian Valasrannan leirin jälkeen Sari Aaltonen kysäisi, lähtisinkö mukaan Walolle ”purkkiporukoihin” eli siihen vapaaehtoishenkilökuntaan, joka tekee hyvää työtä ja mahdollistaa viikottaiset tanssiharjoitukset. Olin jo itse asiassa ajatellut kysäistä asiaa Sarilta, joten ehdotus tuli hienoon saumaan. Niinpä olen nyt mukana purkkiporukassa nimeltä HAKAT, mikä tarkoittaa sitä, että noin neljän viikon välein kuulun henkilökuntaan ja avustan paikan kuntoon laitossa sen viikon kurssi-iltoina (su, ma, to), tiskailen astioita, hoidan lipunmyyntiä ja puffettia ja milloin näiltä töiltäni ehdin, osallistun myös miehenä tanssitunneille.

Olen ollut tosi tyytyväinen tähän porukkaan pääsemisestä: henki on hyvä, porukka on aivan upeaa, ja tanssimaankin ehtii!

Valasrannan leiristä lähtien suosikkitansseihini on kuulunut rumba ja cha cha – kaipa erityisesti sen vuoksi, että kumpikin on luonteeltaan varsin poikkeava suomalaisen perusjuntin jäykkälantioisen punaniskan tanssityylistä, enkä halua missään nimessä olla perusjuntti jäykkäniskainen punaniska! Tuntuu, että olen päässyt edes hiukan jyvälle kropastani ja löytänyt sieltä jo ”rumbalantion” siemenen. Tämä on aivan valtavan vaikea, mutta samalla valtavan palkitseva harrastus! Tiedän, että matka ”oikeaksi” tanssijaksi on tosi pitkä, muttei se oikeastaan minua sen kummemmin masenna – kun se matkustaminen on näinkin mukavaa…

Halu on kova oppimaan lisää, ja yritän jatkuvasti etsiä netistä hyviä aihetta käsitteleviä sivustoja, joita on jo löytynytkin.

18.-22.7.2008 Valasrannan tanssileiri

Päätin lähteä viettämään lyhyttä kesälomaani hiukan uudella tavalla: osallistuin Tanssikoulu Aaltosen järjestämälle tanssileirille Yläneen Valasrannassa. Pääsin vain leirin ekoille neljälle päivälle, mutta homma oli niin mahtavaa, että päätin olla ensi vuonna koko leirin – varsinkin kun Huhtalan Niina, turkulainen ihana ihminen, joka vastasi leirin järjestelyistä, halusi minut mukaan henkilökuntaan! Ensi heinäkuussa saan siis tätä herkkua koko kahdeksan päivää…

Sekalaisia huomioita leiristä seuraa.

Uusia ihania tyyppejä tavattu

Niina (leirin The Pomo ja aivan ihana tyyppi)
Sari & Jari, Kati, Miia Isoviita (opettajia)

Henkilökuntaa:
Tuija (toinen mahtava tyyppi Turuust, Niinan hyvä ystävä)
Mika & Saana (Oulusta)
Juha Lampi (yksi assareista, Oulusta, tanssii Sari Tourun kanssa, Suomen lavatanssi cupin 2008 kakkosia tällä hetkellä)
Kalle (yksi assareista, Turuust?)
Joonas (yksi assareista, varusmies Säkylästä)
Saara (Oulusta)
Anja&Marja (Oulusta, hoitivat saunatiloja ja juoksevia asioita)

Leiriläisiä:
Saara (pitkä blondi, oikein hyvä vietävä ja mukava ihminen)
Armi & Jussi (Oulusta. Jussi vasta aloittanut tanssin ja innostunut kuten minäkin)

Taustaa

Aloitin paritanssin Tanssikoulu Jari Aaltosen tilaisuuksilla alkuvuodesta, ja huomasin melko pian, että opin uusien tanssien askeleet ja vientitekniikat suhteellisen nopeasti. Lisäksi huomasin, että homma on varsin nautittavaa – tällaiselle yltiösosiaaliselle luonteelle paritanssi sopii oikein mainiosti, ja lisäksi sen fyysisyys saa iloiseksi joka kerta. Olenkin käynyt koko kevään ja kesän hyvin säännöllisesti ja innokkaasti Aaltosen tilaisuuksissa Oulussa Koskenkylän Walolla ja oppinut alkeet kaikista yleisimmistä paritansseista.

Toistaiseksi repertoaariin, josta ainakin alkeet on käyty läpi, kuuluvat valssi, hidas englantilainen valssi, tango, foksi, slow fox, kävely- ja kuviohumppa, samba, rumba, cha cha, bugg, fusku ja jive.