Pasi y Maria, päivä 2

Rytminen improvisaatio

• cortadon (keskeytetty askel) käyttö: sekä kosketus->perään että kosketus->takaisin lähtöjalalle
• resoluutio eri rytmityksillä
• eteen-viereen, taakse-viereen. 4 painonsiirtoa. Pidä koko ajan kehossa viejänä luonnollinen vastaliike -> helppo seurata
• variaatio: eteen-viereen, taakse-painoton viereen. 3 painonsiirtoa. Ei vastaliikettä taakse astuttaessa, pysäytä myös taakse suuntautuva liike hiukan aiemmin, jotta estät seuraajan neljännen painonsiirron

Ocho

• takaocho: vähintään 2 taka-askelta peräkkäin
• etuocho: vähintään 2 etuaskelta peräkkäin
• viejä voi improvisoida omaa askellustaan miten haluaa, mutta on vietävä koko ajan selkeää ochoa seuraajalle -> ala- ja yläkerta toimivat viejällä toisistaan riippumatta
• tavallinen ocho. Mies: lantio pysyy koko ajan kohti naista, kierrä ainoastaan ylävartalosta.  Nainen: ylävartalo pysyy koko ajan kohti miestä (“ylävartalot kohdakkain”), lantio kiertyy
• ocho lähiotteessa: vie enemmän taaksepäin etenevänä, älä yritä “kiertää” daamia paljon
• ocho voidaan katkaista (cortado) myös mille askeleelle tahansa
• ochojen kääntäminen (kakunpala): 1&2, katkaisu &-askeleella

Salidan ocho-muunnos: miehen askeleet

1 – painonsiirto paikallaan oj
2& – vj sivulle ja painonsiirto oj viemättä daamille painonsiirtoa
345 – kolme ochoa daamille
6& – miehen painonsiirto
7&8 – resolucion

Askelten jaottelu argentiinalaisessa tangossa

Periaate: askeleet katsotaan aina suhteessa pariin. Avoimet askeleet kuten baletin effacé, eli jalat “auki” suhteessa pariin. Ristiaskeleet kuten baletin croisé eli jalat ovat “ristissä” suhteessa pariin.

Sivuaskel = avoin askel = side step: suljetun otteen normaalisysteemin kävelyissä kaikki askeleet ovat avoimia askeleita.  Eturistiaskel = front cross: esim. etuochot.  Takaristiaskel = back cross: esim. takaochot.

Cruzada ja 8 askeleen salida

Cruzada = cross = ristiaskel = lukkoaskel. Seuraajan eturistiaskel taaksepäin viejän vasemmalle (vj) esim. 8 askeleen salidassa. Erittäin helposti vietävissä sillä, että viejä “siirtää” seuraajaa omalta oikealtaan takaisin vasemmalle omalle linjalleen. Kun seuraajan paino on oikealla jalalla, yhtäaikainen painonsiirto ja seuraajan liike omalle oikealleen tuo vj automaattisesti eteen ristiin.

8 askeleen salida

1 – oj paikallaan
2 – vj sivulle
3 – oj eturistiin, seuraajan oj viereen
4 – vj etuvasemmalle, noin 10 cm vasemmalle seuraajan linjalta
5 – oj yhteen, tuo samalla seuraaja omalle linjallesi -> seuraaja tekee cruzadan (ei voi muuta!)
678 – resolucion

Cross Basic

Periaate: kaiken, minkä voimme tehdä normal systemissä, voimme myös tanssia cross systemissä.

m: 1& 2 3 4 5 6 (1& painonvaihto)
n: 1 2 3& 4 5 6 (3& cruzada)

“Nyrkki väyryseen” – argentiinalaisen tangon tiiviskurssi

Otsikko kuulostaa raflaavalta, mutta on näin pressanvaalien tienoilla ajankohtainen. Kannattaa lukea koko kirjoitus, ennen kuin paheksuu!

Pasi ja Maria Laurén ovat tulleet OAMK:lle pitämään meille argentiinalaisen tangon tiiviskurssia.  Tänään teimme töitä koko päivän, ja huomenna jatkamme saman aiheen parissa.

Lähdimme liikkeelle hienosta “sydämet vastakkain” -vientiseuraamisharjoituksesta, jossa “viejä” kävelee ja kääntyilee ympäriinsä, ja “seuraaja” pyrkii liikkumalla pitämään sydämet vastakkain, eli oman rintamasuuntansa “viejän” edessä. Harjoitus tehdään irtiotteessa, ja sopii oikeastaan sellaisenaan kaikkiin paritanssilajeihin.

Tästä etenimme samankaltaiseen harjoitukseen, jolla haimme vienti-seuraamisvastetta. Seuraaja asettaa nyrkkiinpuristetun kätensä viejän keskustaan eli navan kohdalle (tästä nimi väyrynen tunnilla syntyikin!).  Seuraaja pyrkii pitämään tuntuman viejän keskustaan kaikissa liikkeissä.

Argentiinalaisen tangon perusperiaatteita lyhyesti:

• varpaat kohdakkain, eli tanssijat eivät perusasennossa tanssi “limittäin” kuten muissa suljetun otteen tansseissa!
• seuraaja ei korjaa mm. askellustaan, vaan viejä on vastuussa kaikista seuraajan painonsiirroista
• viejä vie vasemman kätensä “taakse”, oman hartialinjan tasalle ja sitten “unohtaa” sen sinne rennoksi. Seuraaja antaa viedä kätensä näin taakse, eikä sulje tanssiasennon avointa puolta
• eteenpäin kävely: pidä jalat “omalla puolellasi”, eli allasi koko ajan. Älä kurottele
• askeleet ovat aivan tavallisia rentoja kävelyaskelia
• rytmiset variaatiot kuvioissa ovat melko vapaita, mutta perusoletuksena kävellään musiikin askelilla, eli aika paljon S-askelia käytetään
• viejä on joka kohdastaan suoraan paria kohti. Mikäli lähiotetta avataan avoimelle puolelle (miehen vasemman käden puolelle), avaus tapahtuu ainoastaan hiukan ylävartalosta kiertäen. Tällöin edelleen lantiot ovat vastakkain

Läpikäytyjä askelia ja kuvioita:

• etuaskel, taka-askel, sivuaskel: rentoja, kävelynomaisia askelia
• normaali systeemi (parallel system): jalat liikkuvat kuten muissakin suljetun otteen tansseissa, “vastajalat”
• ristisysteemi (cross system, cruzados system): kävely ristikkäisillä jaloilla
• normaalisysteemissä kahden linjan kävely, ristisysteemissä kävellään kolmea linjaa, ja neljän linjan kävely tulee kysymykseen normaalisysteemissä avoimella tai suljetulla puolella
• salida (exit) = “perusaskel. Tänään läpikäytiin 6 askeleen salida
• resoluutio (resolucion) = salidan loppuosa eli (viejällä) eteen-sivu-yhteen. Rytmiset variaatiot vapaita
• cortado = katkaistu askel. Minkä tahansa askeleen voi katkaista. Muista, että salidan “katkaisuaskeleelle” ei viedä juuri lainkaan painoa!
• minkä tahansa askeleen voi myös toistaa

Milongan “perusaskel”: O eteen ristiin OP -> V eteen kohti -> O sivuaskel -> V yhteen. Kaikki rytmiset variaatiot sallittuja.

Milonga on, paitsi argentiinalaisten “humppa”, myös argentiinalaiset tanssit. Tanssietikettiä:

• silmillä/katseella haku (cabeceo)
• sekahaku aina
• yleensä saman tanssijan kanssa tanssitaan 4 kappaleen tanda, joka on saman orkesterin tai solistin musiikkia
• tandojen välissä cortina (verho), joka on lyhyt pätkä melkein mitä tahansa musiikkia. Cortinan aikana lattia tyhjenee ja tapahtuu uusi haku

Selvittiinhän syksystäkin

Olen näemmä ollut kiireinen (lue: sekä sitä että laiska) ja edellisestä statuspäivityksestä on jo kaksi kuukautta aikaa. No, nyt kun kolmannen vuoden syyslukukautta on yksi puolikas koulupäivä jäljellä, on hyvä hetki tehdä yhteenvetoa syksyn tapahtumista.

Syksymme on päälajin osalta ollut jonkin verran rikkonainen, ja treeni on jopa keskittynyt välillä yksilölajeihin (baletti, show-jazz).  Pahaa se ei ole toki tehnyt: toissapäivänä meillä oli päälajin kuvaustunti, tanssimme Buggia, Lindyä, Foksia ja Tangoa ja viimeksimainittua lukuunottamatta olo kehossa oli aivan hyvä, ja Lissulta tuli ilostuttava kommentti, että varsinkin avoimen otteen lajeissa olen löytänyt keskustani.

Olen varma siitä, että tähän on kaksi syytä: laihtuminen – olen yksinkertaisesti ehtinyt syödä vähemmän, kun päivät menevät koulussa ja illat opetuksissa; sekä yksilölajeihin liittyvä keskivartalojumppa, jonka seurauksena syvät vatsalihakset ovat vahvistuneet.  Keskustan hallinnan tunne varsinkin Buggissa tekee erityisesti seuraamisen aivan uskomattoman paljon helpommaksi ja mukavammaksi!

Omat opetukset ovat edenneet siihen tahtiin, että 100 tuntia eli yli puolet pakollisesta työharjoittelusta on jo suoritettu. Ottaen huomioon, että minulla on ensi keväänä yksi opetusryhmä enemmän kuin syksyllä, saanen typöharjoittelun plakkariin jo kevään aikana (se kuuluisi tehdä vasta ensi syksynä).

STOL:in seuratanssinopettajan perustutkinto tentitään maaliskuussa, ja olemme alkaneet käydä materiaalia siihen läpi. Tentti ei hirveästi jännitä, sen verran yksinkertainen kuviomateriaali siihen kilpatansseista kuuluu, mutta toki siinä on paljon yksinopiskelulla harjoiteltavaa asiaa (kuvioiden näytöt, jalkatyö, suunnat, laskut jne.).

Mutta suurin positiivinen yllättäjä tänä syksynä on ollut kurssi “Seuratanssin koreografiat”.  Opettajallamme, showtanssin suuntautumisvaihtoehtovastaava Outi Martikaisella kun on myös paritanssitausta, niin hän on ollut aivan ideaalinen opettaja tälle kurssille. Kurssiin kuului ensin muutamia luentoja, ja sitten lähdimme parityönä tekemään koreografiointiharjoituksia. Lähdimme parin kanssa liikkeelle niin pienestä kuin kolmesta itselleen hyvän tuntuisesta, lajinomaisesta (tai ei) liikkeestä, ja siitä se homma alkoi.

Helpon tuntuisilla harjoitteilla, joissa meidän ei annettu nostaa itse “ei noin kai voi tehdä” -pylväitä eteemme tanssisaliin paiskimme varsin pian noin 20 minuutin tanssiteoksen kasaan, ja kurssin toisessa vaiheessa olemme nyt opettaneet tätä koreografiaa showtanssin suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.

Sekä itse koreografian tekeminen että sen opettaminen ovat ennen kaikkea nostaneet omaa “tanssi-itsetuntoani”.   Tähän asti on mieleen aina ollut hiipimässä ajatus, että me seuratanssin suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat olemme koulussa ikään kuin “ylimääräisinä”, ja oikeat tanssijat ovat show- tai balettitanssijoita. Nyt ymmärrän kirkkaasti, että omaan lajiimme sisältyy paljon sellaista kehollista tietoa ja osaamista, jota ei yksilölajeista saa.

Opetusvaiheessa olen tiedostanut monesti, että vaikkapa käsitteet “painonanto, painonotto, yhteinen liike, vienti, seuraaminen”, jotka itselläni ovat kehollisesti sisäistettyjä, eivät sitä olekaan yksilölajien harrastajalla, vaan ne pitää erikseen avata hänelle. Oivallusilmeitä ja oppimisen riemua on ollut tunneilla paljon näkyvissä. Monet “vitsi tää on siistiä” -kommentit olemme saaneet showtanssijoilta palautteina, mikä lämmittää.

Teos esitetään kokonaisuudessaan koulullamme erillisessä matineassa 13.1.  Laitan kellonajankin tähän, jahka löydän sen jostain. Tulehan katsomaan, miten seuratanssija lyö kättä showtanssin kanssa!

Paritanssi vs. liike, osa 2

Kaksi ja puoli vuotta sitten pohdin näköjään yllättävänkin syvällisesti perinteistä paritanssin dilemmaa: mikä parin kanssa tanssimisessa tappaa liikkeen?  Blogikirjoitukseni kirvoitti myös hienoa keskustelua.

Kokkolan loistavan tanssinopetussunnuntain jälkimainingeissa pohdiskelin paluumatkalla Ouluun tänään jälleen kerran syvällisiä, ja jotain uutta nousi mieleen tästä asiasta:

Ensinnäkin, paritanssi ei koskaan ole mitään pelkkää lihasten jumppaa, vaan siinä on aina mukana myös henkinen puoli.  Tuomme itsemme paritanssitilanteeseen omine ennakkoasenteinemme, vahvuuksinemme ja heikkouksinemme sekä tunnetiloinemme.  Nämä heijastuvat väistämättä aina myös pariin – ja vaikuttavat yhteiseen liikkeeseen. Valitettavan usein tästä syntyy ikään kuin negatiivinen takaisinkytkentä. Selvennän kuvitteellisella esimerkillä:

Viejä: “Jahas, osasin mielestäni tämän kyllä kun yksin harjoiteltiin, mutta ymmärsinköhän sittenkään oikein, että se liike saisi olla niinkin laajaa ja hengittävää. Täytyy ehkä pitää kieli keskellä suuta ja vähän katsella ensin – en tahdo ainakaan astua daamin varpaille. Ja tällä daamilla on niitä kilometrejäkin paljon enemmän kuin minulla.”

Seuraaja: “Minulta lähtisi kyllä isompaa liikettä, mutta nyt viejä on varovainen. Ehkä odottelen ja katson – seuraaminen on seuraamista, enkä voi lähteä revittelemään, jos viejä ei kerran vie.”

Viejä: “Joo, daami on varovainen, eli varmaan ymmärsin väärin, pienempänä tää liike täytyy pitää.”

Ja niin edelleen. Ymmärsitte varmaankin pointin.

Toiseksi: opettaessamme seuraajille, että seuraaminen on liikkeen kopiointia, mutta viiveellä, emme anna seuraajille vapautta halutessaan pitää liikkeen laajuutta yllä, emmekä salli heidän koristella tanssia!  Harri Antikainen on puhunut meille (tutuin hiukan hauskoin Alexander-menetelmään kuuluvin termein) siitä, että viejän on annettava tilaa seuraajan “koristella tanssihyllykköä”. Mikäli viejä vie liian tiukalla ja ahtaalla otteella, seuraaja alistuu “vain seuraamaan”, mikä aivan varmasti on omiaan tappamaan yhteistä liikettä.

Haluaisin määritellä seuraamisen paritanssissa hiukan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla: mielestäni seuraaminen on liikkeen jatkamista, mutta viiveellä. Tuo “jatkaminen” tuo myös seuraajalle vastuun liikkua omilla jaloillaan, eikä vain pysytellä viejän kyydissä.

Helppoja esimerkkejä löytyy läheltä: suljetun otteen tanssien pivotit, joissa seuraajan on liikuttava aktiivisesti ja ponnistettava askeleille vuorollaan; yleisesti lattarit, joissa seuraajalla on mielestäni lupa tehdä laajaa ja hengittävää liikettä omalla vartalollaan (kohtuuden rajoissa) ja houkutella viejältäkin rohkeampaa liikettä; sekä nykyaikainen Bugg, jossa naisen on sallittua ja jopa suotavaa olla naisellinen ja koristella tanssia vartalon- ja käsien liikkeellä sekä askelluksella.

Olisipa mukavaa lukea mielipiteitänne ja nähdä keskustelua tästä aiheesta täällä, oi tanssiystävät!

Pikku oivalluksia Tangon promenadeista

Tänään treenasimme päälajin tunneilla mm. suomalaisen Tangon promenadeja. Nopeat oivallukset, joista osa syntyi seuraajana toimimisesta, jossa allekirjoittaneella on ollut pitkään suuria vaikeuksia promenadeissa liikkumisessa:

• Promenadit seuraajana: ole erityisen “hidas” eli uskalla jättää lantiosi kiertymään reilusti viejän lantion taakse. Tällöin oma vasen jalkasi jää selkeästi viejän oikean jalan “taa”, ja sinulla on tilaa (ei paljon, mutta tarpeeksi) ottaa askelia myös vasemmalla jalalla.  Promenadeissa ei ole “avauksen meininkiä”, vaan liikkumisen pitäisi olla selkeästi CBMP-SL, eli jalkaterät, lantio ja kyljet ovat parilla kiertyneet selkeästi toisiaan kohti, jolloin promenadin “avauskulma” on mahdollisimman pieni.
• Promenadit viejänä: muista taas hitaus. Jos promenadi tanssitaan, kuten yleensä, SSQQ, on ekalla Q-askeleella taipumus lähteä juoksemaan edelle rytmistä. Lissu löysi tähän selkeän syyn ja korjauksen, jolla ajoitus muuttui dramaattisesti rauhallisemmaksi: pakota itsesi tulemaan ekalle Q:lle kannalle alas, jolloin et myöskään lähde nostamaan toista S-askelta päkiälle, vaan siinä on selkeä NFR.  Eli siis toiselle askeleelle pieni nousu, mutta vain vartalosta.

 

Kilpparikisat korkattu!

Tanssija oli kilpatanssiparinsa Annan kanssa tänään Kokkolan Cortén aluekisoissa, sarjana S1E ja lajeina siis Hidas valssi, Tango, Quickstep, Samba, Cha Cha ja Jive.  Tulimme toiseksi, joten nälkää – ja rutkasti parannettavaa – jäi vielä!

Kisan ykköstila oli selvä kuudella sijoituspisteellä, mutta toinen tilammekaan ei ollut mitenkään varma vakioiden notkahduksesta johtuen. Sijoitukset lajeissa olivat 2 (V) / 4 (T) / 4 (Q) / 2.5 (S) / 2 (C) / 2 (J).

Erityisesti Tango ja Quickari menivät siis melko lailla penkin alle, allekirjoittaneen unohdellessa kesken tanssin helppoja koreografian pätkiä. Onneksi tuomarit olivat suorituksestamme kanssamme samaa mieltä. On muuten melko haastavaa tanssia kisoissa ahtaalla lavalla muiden parien kanssa, ja tästä minulla ei ole aiempaa kokemusta, joskin tietty tanssilavoilla tanssimisesta on sitäkin enemmän.

Lisää harjoitusta vain parin kanssa, niin kyllä se tästä lähtee! Fiilis tästä aloituksesta on kuitenkin voittopuolisesti positiivinen.

Oivalluksia alkeis-valssinopetuksessa

Olen pitänyt Valssia varsin helppona lajina opettaa alkeistasollakin. Usein ryhmissä, joissa Foksi on tuottanut haasteita, Valssi onkin uponnut kehoihin nopeasti ja tyylikkäästi.

Tänään kävi toisin – ja jouduin (tai siis pääsin) tilanteeseen, jossa minun täytyi nopeasti keksiä keinoja päästä eteenpäin.

Ensiksi havaitsin, että varsinkin miehillä oli suunnaton haaste lähteä esim. oikean vaihtoaskeleen (oikea eteen – vasen etuviistoon – oikea yhteen) jälkeen liikkeelle vasemmalla jalalla.  Näytti siltä, että useimmat yrittivät jatkaa samalla jalalla, millä “tulivat” kuviosta.  Olen korostanut, että tällä kurssilla kaikissa tanssilajeissa ja kuvioissa askelletaan koko ajan vuoroaskelin – mutta nyt huomasin, että pelkkä sanallinen ohjeistus ei riitä. Kävelyssä vuoroaskelin eteneminen on oppilaille tuttua, mutta paritanssissa, missä pitää jännittää vielä sitä tanssipariakin, motoriikka ei yhtäkkiä enää muistutakaan oppilaan mielestä kävelyä, vaan painonsiirrot menevät “sekaisin”.

Siirryimme harjoittelemaan painonsiirtoja sivulle-yhteen askelissa. Lähdimme tanssimaan chasseaskelia sivulle. Siis: vasen sivulle – oikea yhteen ja painonsiirto oikean jalan päälle – vasen sivulle – oikea yhteen jne. Teimme tätä molempiin suuntiin, mistä jatkoimme etenevään vaihtoaskeleeseen siten, että ensin lähdimme nostelemaan “hassusti” jalkoja kunnolla joka askeleella.  Vaihtoaskel tällä tyylillä on varsin kumman näköistä loikkimista, mutta harjoituksen avulla oppilaille selkiytyi, että myös sivulle-yhteen askeleessa pitää tehdä painonsiirto.

Tällä harjoituksella vaihtoaskel alkoi viimeinkin sujua.

Seuraava haaste tuli oikeassa käännöksessä, joka Valssissa on periaatteessa varsin yksinkertainen – mutta ryhmässä moni alkoi taas asetella jalkojaan käännöksessä, ja unohti toisen periaatteen, josta olen puhunut, eli että vartalo kääntää, ja jalat asettuvat siihen, mihin niiden pitääkin.

Tässä opettajalle pälkähti päähän taas intuitio, joka on perua omasta kesän vakiotanssitreenistäni: ennen oikeaa käännöstä “viritimme jousen käännökseen”, eli otimme vartaloon lievän vastapäiväisen kierron. Käännökseen lähtiessä sitten vain vapautimme tämä kierron ja ajattelimme tanssivamme vain oikean vaihtoaskeleen. Seuraus: oikean käännöksen alku meni kaikilta loistavasti, ja osa löysi vartaloonsa myös luonnollisen swayn, mikä alkeistunnilla on varsin harvoin koettua.

Kommentti eräältä oppilaalta: “onpa hyvä mielikuva!”

Eli taas kerran huomasin, että intuitiota kannattaa käyttää opetuksessa!

Hidasta Valssia ja lajididaktiikkaa

Päälajimme (seuratanssi) tunnilla tällä viikolla kertasimme Hitaan Valssin kuviomateriaalia.  Hidas Valssi on laji, jossa helposti tanssijana “taantuu” pelkkiin peruskuvioihin, vaikka laji antaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Tässäpä siis tanssimiamme “mausteita” tähän hienoon lajiin:

Oikeat käännökset

Natural Spin Turn
Natural Turn with Hesitation – hyvä nurkkakuvio
Passing Natural Turn, sekä suljetussa otteessa lähtevänä (3. askel In Line) että promenadissa lähtevänä (3. askel OP)
Pivotit: eri ajoituksilla

Vasemmat käännökset

Weave: askeleet 4-6 = Outside Change

Promenadiin siirtyminen

Open Impetus
Hover Telemark (“leijutus”)
Open Telemark (takakautta promenadiin)

Promenadista siirtyminen

Weave
Passing Natural Turn
Wing (hankalahko viedä seuratanssitilanteessa, vastaliikkeet tärkeitä)

Chasset

Progressive Chasse to Right
Chasse from Promenade Position – tärkeää näissä on viejän kannalta jatkaa liikettä ja pysyä ylhäällä

Fallaway Natural Turn – etenee kivasti diagonaalein tanssisuuntaan

- – -

Ja sitten kuivempaa asiaa. Vietimme tänään todella hyvän lajididaktiikkatunnin eri lajien parissa. Saimme ryhmätehtäväksi miettiä, mitä asioita sisällyttäisimme eri opetustasoilla (alkeis, alkeisjatko, jatko, edistyneet) opetukseen tietyssä tanssilajissa. Meidän piti eritellä opetusstrategiamme “keho”, “kommunikaatio”, “musiikki” ja “askelikot, kuviot” kategorioihin.

Täytyy sanoa, että harjoitus oli ainakin omalla ryhmällämme todella valaiseva, ja sain siitä henkilökohtaisesti todella paljon eväitä kurssisuunnitelmien tekemiseen. Teimme oman tehtävämme tangosta, ja ilokseni voin käyttää Heinin, Leean ja allekirjoittaneen pohdintojen tuloksia toivottavasti jo tämän viikon Tango-tunteihin!

Bugitellaan!

Kuluneen viikon torstaina kartutimme mukavasti Bugg-aakkostoamme minulle osittain uusillakin liikkeillä, ja jatkoimme Buggin didaktista puolta suunnittelemalla alkeis-Buggin opetettavien kuvioiden järjestystä.  Kävimme läpi seuraavat kuviot ja sovelsimme tarpeen mukaan (koska haluan opettaa liikkuvaa Buggia, merkitsen myös, millä kuvioilla nainen etenee, millä taas mies):

Puolenvaihto linjassa: ensimmäinen kuvio, jota itse opettaisin osana liikkuvaa Buggia.

Vasen käännös (VK): voidaan tanssia eri otteilla, hyvä kuvio “nainen menee” -vuoroon liikkuvassa Buggissa.

Oikea käännös (OK): voidaan tanssia eri otteilla, täydentää kivasti irtiotteessa tanssittuna liikkuvan Buggin perustaa.

Regular Basic: ristiote, V kädet päällä.  OK+VK, OK mies etenee, VK nainen etenee. Kiva peruskuvio etenemiseen tanssilattialla, ei tarvitse vaihtaa otetta kesken kaiken.

Swing Out: tanssitaan kuten Lindy Hopissa, mutta Buggin rytmiin. Käden päästä – käden päähän.

Tyttö kainaloon, rullaus auki: Linjasta rullaten ja kääntyen (esimerkiksi). Väliin voidaan tanssia kävelyitä, jolloin tämäkin kuvioyhdistelmä saadaan etenemään tanssilattialla.

Portti: miehen V käsi ylös, käden alta. Mies etenee.

Ikkuna: miehen O käsi ylös, “kurkistus”, käden alta. Mies etenee.

Paikanvaihto: kuten BW:ssa ja Lindy Hopissa. Mies liikkuu, seuraaja liikkuu, tai molemmat liikkuvat.

Vierelle – Ulosheitto.

Tuck Turn: ulosheitto – tyttö käden alta. Myös tuplapyöräytyksellä.

Side Pass (ohitus): B-otteessa tytön siirto miehen oikealta puolelta vasemmalle puolelle. Mies avaa kyljen sivulle ja näyttää vasemmalla kyljellään suunnan. Tämä on kiva fiilistelykuvio.  Nainen etenee.

Jojo: C-ote, vastavienti mieheltä, sitten naisen rullaus syliin -> pois. Nainen etenee.

Vierähdys: D-ote -> naisen VK -> miehen OK. Nainen etenee.

Basket: tämä oli vaikea, enkä avaa sitä tähän enempää. En luultavasti tule opettamaan tätä kuin jatkoryhmille.

Veto: ihana kuvio! D-ote -> nainen viedään miehen selän taa 1-4, 5 miehen askel eteen, vetovaste (miehen selän takana) -> nainen ohjataan miehen selän takaa kohti miestä, miehen vasemman kyljen ohi -> miehen V käsi “koukkuun”, jolloin naisen oikea kylki “törmää” miehen ohittaessaan miehen vasempaan käteen, ja Buggin periaatteiden mukaan nainen tällöin ottaa kädestä vauhtia ja pyörähtää OK. Helpointa tanssia 10c kuviona. Nainen etenee tällä kuviolla.

Teimme pareissa kivoja amalgamaatioita näistä kuvioista:

• (oma amalgamaatiomme): Veto, Portti, VK, OK, Ikkuna, Jojo
• Vierähdys, Veto, VK, Jojo
• JoBask (Jojon ja Basketin yhdistelmä, aika vaikea), Vierelle, Tuck Turn
• Swing Out, Jojo, OK, Side Pass
• Tuck Turn, Swing Out, Paikanvaihto, Vierähdys

Näillä aakkosilla saa kyllä kivasti vauhtia ja meininkiä Buggin opetukseen – ja omaan tanssiin!  Vähän tuntuu siltä, että pääsin jopa omasta Bugg-plääh-tunteestani eroon tällä tunnilla.

Diplomiopettajuutta?

Viime viikolla päälajin opettajamme Lissu ja Anssi pudottivat positiivisen pommin: suoritamme ensi keväänä osana päälajiopintojamme myös STOL:in tanssinopettajan tutkinnon!  Tällä hetkellä selvää ei ole, onko kyseessä kilpa- vai seuratanssinopettajan näyttötutkinto, ja teemmekö 1. asteen (tanssinopettaja) tutkinnon, vai suoraan 2. asteen (diplomitanssinopettaja) tutkinnon.  STOL:n vaatimukset ja määrittelyt ovat tässä suhteessa hiukan sekavia.  Mutta minusta on hienoa, että koulumme tarjoaa päälajiopintojen ohessa mahdollisuuden suorittaa tuo melko tunnettu näyttötutkinto.

Sinällään tutkinto ei ole kovin rankka siihen nähden, että olemme olleet tiukemmilla omissa tanssitenteissämme.

Tämän vuoden Ballroom-osuuteen kuuluu oppimispäiväkirjan tekeminen, kuten viime vuonnakin. Löydät tämän viikottain päivitettävän päiväkirjan täältä.

Oivalluksia vakiotansseista

Tänään koulullamme vieraili jälleen vakiotanssiguru Harri Antikainen.  Harrihan on opiskellut Alexander-tekniikkaa, ja hänen tulokulmansa vakiotansseihin on vahvasti somaattinen eli keholähtöinen: ulkoisen muodon kopioimisen sijaan vakiotansseissa(kin) tulisi keskittyä omaan kokemukseen olemisesta ja liikkeestä.

Huomioita vakiotanssipäivästä:

Yleistä

• vanha kunnon AS-KEL. Eli jokainen askel on kaksivaiheinen: AS- keho liikkuu ja “etujalka” ottaa askeleen; KEL- painopiste (lantio) siirtyy tukijalan päälle ennen “työjalkaa” (takimmainen. Tämän pitäisi toteutua kaikessa tanssissa, varsinkin vakioissa. Ellei se toteudu, ei tanssista tule tasapainoista
• kun liikumme eteenpäin, jalat “liikkuvat taaksepäin”
• selät tanssivat vastakkain aina! Tämän huomasi erityisen hyvin harjoituksessa, jossa kokeilimme ensin paikallaan kiertymistä niin, että kehon etupuoli tanssi, ja sitten niin, että ajattelimme selkäpuolten keskustelevan keskenään. Mikä ero! Ei tosin sopine ihan aloittelijatasolle, sillä kehossa pitää ensin olla tietyt edellytykset, jotta voit tuntea selkäpuolesi
• tytön tulee olla seuraajanakin aktiivinen! Eli ei seurata vain passiivisesti, mitä mies tekee, vaan saa tanssia itsekin! Tähänkin löysimme suuria eroja, kun kokeilimme molempia tyylejä

Ja tärkein: miten paljon energiaa tanssissa tuhlaamme siihen, että teemme lihastyöllä tanssia vastaan, sen sijaan, että annamme vain liikkeen viedä.

Harjoituksia

1. Näkökulman laajentaminen: aseta kädet, etusormet koholla, silmäkulmiisi. Ojenna kädet eteesi ja siirrä sivuille niin kauas, kuin eteesi katsomalla ne vielä näet. Tässä yleensä tapahtuu se, että tanssijan olemus ja varsinkin ryhti huomaamatta kohenee! Tätä täytyy ehdottomasti testata talven opetusryhmillä
2. Kävele päin toista: ensin kehon pidennys, sitten: seuraaja on paikallaan, viejä lähtee kävelemään kohti seuraajaa ja “kehojen törmätessä” vain jatkaa kävelyään, ilman epäröintiä. Seuraaja yleensä pääsee yhteiseen kävelyliikkeeseen mukaan ihan vain tarkkailemalla viejän kävelyä, jolloin lähtöjalkakin on ilmeinen. Tällä päästiin tosi helppoon yhteiseen kävelyliikkeeseen, jossa ei tapahtunut “heijaamista” parikontaktissa

Foxtrot

Inhokkilajini Foxtrot koki renessanssin: kun tajusin virittää itseni mielenlaatuun, että Foxtrotkin on “vain sunnuntaikävelyä rennon swing-musiikin tahtiin”, rentoutui keho kerralla, ja tanssista tuli yhtäkkiä juuri sitä sitkeää, jatkuvaa liikettä, jota tältä lajilta vaaditaan.  Epäilemättä tässä mielentilassa AS-KEL -periaate toteutui!

Quickstep

• Käsi haaruksiin -harjoitus: EI ALOITTELIJARYHMILLE!  Laita oikea käsi nivuksiin ja ikään kuin nosta lantiota sieltä käsin. Tällä harjoituksella vältetään täysin askeleelle “romahtaminen”, ja tanssi alkaa yhtäkkiä kasvaa pituutta!
• eli älä “romahda” askeleelle, vaikka sillä tullaan alas, vaan “pysy ylhäällä”!

Tango

• olemme edenneet kuulemma huimasti vuoden aikana tässäkin lajissa. No, pakko kai oli sanoa tämä
• fraasit: älä tanssi koko ajan rytmilleen, vaan fraasit saavat elää. Jos kuvio on SQQS, niin ei ole tarkoitus, että jokainen askel on “iskulleen”. Tangossa pitää olla kiihdytyksiä ja hidastuksia, kunhan kuvio päättyy ajallaan. Eli TANSSI, ELÄ
• promenaadiin avaus: edeltävä muoto aina sisältää jo kierron, siis “avaus” ei oikeastaan ole avaus ollenkaan, vaan sitä edeltävän tanssin jännitteen purku
• esimerkkinä walk on LF – walk on RF – Link: (1) walk on LF, CBMP; (2) walk on RF, open; (3) walk on LF, CBMP; -> tästä promenadiin avaus tapahtuu “kuin itsestään”
• promenadiin avaus ei myöskään miehen kannalta ole lainkaan avaus, vaan sulku: “katsokaa kaikki, tämä on minun naiseni!”

Hidas valssi

• näytti kuulemma tänään ihanan helpolta! Harri oli vaikuttunut siitä, miten hyvää liikettä valssissa kaikilla oli
• valssin käännökset: lähtö sisältää jo kierron, ellei, se muuttuu konemaiseksi ja raskaaksi
• tässä, kuten tangossakin, tärkeää on se tila, joka parin tanssiasennon väliin jää

Suomalainen tango, mitä se on?

Ensin koulu-uutiset: kolmas lukuvuosi käynnistyi heittäytymisellä, kävin nimittäin viime viikonloppuna FolkJam-ohjaajakoulutuksen. Olen siis tuore FolkJam-ohjaaja!  Ko. ryhmäliikuntalaji on koulussamme kehitetty, ja hirmu hauska! Hiki lentää ja mieli kevenee suomalaisen kansantanssin askelien tahtiin ja hyvän musan ryydittämänä. Toivottavasti pääsen opettamaan FolkJamia pian!

- – -

Rock’n'Swing-lajien opetuksesta vastaa tänä lukuvuonna Anni Heikkinen, joka on valmistunut koulustamme seuratanssin opettajaksi.  Anni on koulumme jälkeen opiskellut Tampereen yliopistossa tanssitutkimusta korkeakoulututkinnon verran, eli varsinainen tanssimaisteri on kyseessä.  Pro Gradussaan hän on tutkinut suomalaisen Tangon ilmiötä varsinkin tamperelaisessa seuratanssikulttuurissa.

Keskeisenä tutkimusongelmana Annin työssä oli suomalaisuuden esiin­tyminen lavatangossa. Kuinka suomalaisuus koetaan tangossa ja miten tämä kokemus on mahdollisesti rakennettu? Mikä lavatangossa kiehtoo suomalaisia tanssijoita?

Asiasta kiinnostuneita lukijoita suosittelen lämpimästi lukemaan Annin työn, sillä se avaa mielenkiintoisia, uusia näkökulmia suomalaisen lavatangon kulttuuriseen asemaan ja historiaan.  Poimin tähän gradusta tuntemattomaksi jäävän tamperelaisen herran kiteytyksen, joka mielestäni tietyllä tasolla kertoo tangosta kaiken:

Tangossa noin sekunnin aikana pääsee lähelle toista ihmistä. Suomalainen tuo tangoon oman jäyhän luonteensa, ei puhu eikä pussaa, vaan tanssii tangoa. Se on korva suussa menemistä. Hyvä olla vaan lähellä. Painetaan pitkin lattiaa ja huudetaan että väistä. Tango tuntuu tangolta silloin, kun mies kuulee naisen sydämenlyönnit ja nainen miehen. Silloin kun naisen sydän lyö kaksi kertaa lujempaa, niin tango on mennyt perille.

Tanssiko aina vain tanssia?

tanssi.net:issä sekä Suomi24:n tanssipalstalla yhtenä ikuisuusaiheena on vuodesta toiseen keikkunut aihe “vain-tanssijat vs. myös-tanssijat”.  En ole keskusteluun liiemmälti itse osallistunut, koska olen ollut vakuuttunut siitä, että minulle tanssi on intiimistä perusluonteestaan huolimatta aina “vain” tanssia.  Hiukan hämmästellen olen lukenut tanssijoiden kokemuksia siitä, että tanssihetki voisikin yhtäkkiä kasvaa hyvin intiimiksi, jopa eroottiseksi kokemukseksi.  Ei minulla vaan – upeita tanssihetkiä olen kokenut lukemattomia, mutta kun kappale loppuu, niin tarina loppuu myös ja haetaan seuraavaa tanssijaa uuteen tarinaan.

Tänä loppukesänä sen sitten piti tapahtua – tyhjästä tanssilattialla eteen tupsahti ennestään tuntematon nainen tanssiinhaun merkeissä.  Hämmennyin jo ensi kappaleessa: tanssista tuli jollain salatulla ja selittämättömällä tavalla yksityistä, vain meidän kahden juttu.  Kehossa oli jännän kipinöivä tunne, kuin toisen keho vastaisi niihin sanattomiin viesteihin, joita en taatusti tätä ennen usko edes lähettäneeni.  Kehoni tuli yhtäkkiä jotenkin ylenpalttisen tietoiseksi itsestään ja toisesta.

Tulimme tanssineeksi pareissa tansseissa ehkä kymmenkunta kappaletta, ja joka kerran kappaleen loppuessa toivoin, että se olisi taas alussa.  Kuin sitä yksityistä, kahdenkeskistä hetkeä ei haluaisi rikkoa lainkaan.  Ja kun tanssin muiden kanssa tai pidin taukoa, katseeni haki alati tuota tanssikumppania ja havahduin pohtivani, missä vaiheessa olisi soveliasta hakea häntä uudestaan.

Nyt olo on ehkä hiukan klapilla päähän lyöty – hämmentynyt, mutta hyvällä, lämpimällä tavalla.  Ilmeisesti minun on tunnustettava itselleni, että tanssissakin voi kokea jotain erityistä intiimiyttä, vaikka ventovieraan kanssa, kun oikeanlainen tanssikumppani kohdalle sattuu. Tanssin kauttakin ilmeisesti voi siis ihastua.

Näin tanssikesä 2011 antoi Tanssijalle tärkeän ja tarpeellisen opetuksen!

Lantion paikka

Tällä viimeisellä kesälomaviikolla kilpparitreeneissä vuorossa olivat Jive ja Samba, ja treenihuomiot keskittyvät eniten lantion toimintaan lattareissa.

Jive

• tanssiasennon on oltava tarpeeksi etupainoinen, jotta triple-stepien lopussa (3a4 5a6) lantio pääsee kiertymään kunnolla tukijalan puolella myös taakse. Vrt. Cha Chassa tanssiasento on pystympi, jolloin voimakasta taakse kiertoa ei tapahdu.  Jivessa etupainoinen tanssiasento tekee luontevasti lantiolle tilaa kiertyä taakse
• tanssissa sekä miehellä että naisella keho vaihtelee koko ajan kahden muodon välillä: lantioswing vasemmalle tai lantioswing oikealle. Oikeastaan välimuotoja ei juuri ole, ja Jivea tulisikin harjoitella niin, että kaikissa kuvioissa selkeästi selventää itselleen, kumman muodon on oltava kehossa missäkin kuvion vaiheessa
• Esimerkki: American Spin naisena: 1 (swing oik) – 2 (swing vas) – 3a4 (swing pysyy vas 3a, vaihtuu napakasti oik askeleella 4) – 5a6 (swing pysyy oik)
• tanssissa oltava diagonaalisuunnat mukana vahvasti koko ajan. Itselläni tämä koskee erityisesti yläselkää: lantioswing toimii, mutta ylävartalo tahtoo olla hiukan jäykkä, jolloin selän ristilateraaliset suunnat jäävät vaatimattomiksi Jiven nopeissa tempoissa
• kaikessa tanssissa on pyrittävä rentouteen, vartalon liike Jivessa ei saa näyttää puserretulta

Samba

• huiskuissa lantion on kierryttävä ikään kuin “tulojalan suuntaan”, niin että näyttää kuin lantio haluaisi pysyä huiskuissa suuntautuneena “keskustaan”. Tämä kierto aiheuttaa myös “tulojalassa”voimakkaan aukikierron
• voltassa on paljon treenattavaa vielä:
• painon pysyttävä melkein kokonaan etujalalla
• älä siirrä etujalkaa liikaa eteenpäin niin, että se menee voimakkaasti “ristiin” takajalan kanssa
• etujalassa ei juuri aukikiertoa
• sambamainen tukijalalle (etu) kohoaminen tekee tilaa takajalalle siirtyä eteenpäin (sama kuin huiskuissa)
• pidä sisäreidet aktiivisempina, jotta etujalka pysyy suorana eikä lähde “länkisääreksi”

 

Vakiot edistyvät

Tänään meillä oli kilpatanssiparini Annan kanssa “valmentajamme”, Kirkonpellon Anssin johdolla oikea oivallusten iltatreeni.  Saimme Valssiin ja Tangoon upeasti lisää vapautunutta liikettä.  Muutamia huomioita:

Valssissa hartialinja ei saa jäykistyä staattiseksi, vaakatasoon, vaan vartalon vastaliikkeen (CBM, Counter Body Movement), nousujen ja laskujen ja swayn avulla tanssista tulee “kiemurtelevaa”, miehen muodon vaihtuessa alati ja naisen vastatessa seuraamisen kautta näihin muotojen vaihteluihin.  Esimerkkinä jälleen oikean käännöksen (miehen) kolme ensimmäistä askelta:

0. Lähtö: polvista alas, ja vartalon on lähdettävä liikkeelle ennen vasenta jalkaa, vartalossa jo ajatus 1. askeleella seuraavasta voimakkaasta vastaliikkeestä.

1. askel, RF fwd: vartalossa heti voimakas vastaliike, suunta suoraan eteenpäin, ikään kuin naisen “läpi” tai “ohi”.  Vartalon vastaliike valmistaa käännökseen askeleen loppupuolella.

2. askel, LF to side: lantio kiertyy oikealle, vasen kylkilinja venyy pitkäksi ja sway oikealle -> nämä kaikki ikään kuin heittävät vasemman jalan sivulle. Eli askeleen suunta seuraa vartalosta, eikä päinvastoin.

3. askel, RF closes to LF: sway jatkuu ja puretaan askeleen loppupuolella samalla kun tapahtuu lasku alas.

Samanlaiset muodon vaihtelut jatkuvat läpi tanssin, esimerkkinä Progressive Chasse to R, jossa 1. askeleella jälleen voimakas vastaliike, joka aiheuttaa luonnollisen kiertymisen vastapäivään, sen jälkeen vartalon muoto pysyy loppukuvion ajan suunnilleen samana.

Samaten korjausta ja suurta parannusta tuli Outside Changen etenevyyteen, jossa avainasiana on, että askeleet 1 ja 2 suuntautuvat miehellä taaksepäin ja kääntyminen vasempaan alkaa vasta 2. askeleen loppupuolella. Tällä saatiin tähänkin kuvioon huima tilallinen etenevyys – jopa siinä määrin, että tanssisalin pitkä sivu kävi pieneksi koreografiallemme!

Valssin yhteenveto tältä päivältä: voimakkaat ja johdonmukaiset vastaliikkeet sekä niistä ja nousuista syntyvä sway tekee Valssista Valssin.

Anssin kommentti lopussa oli ihanan kannustava: tämä ei ollut enää likikään E-sarjan tanssia…no, E:stä joudumme kuitenkin aloittamaan, sille ei voi mitään. Oppia ikä kaikki.

Tangossakin oli nähtävissä Anssin mukaan huomattavaa parannusta kaikilta osin. Hänen mukaansa olemme löytämässä myös tässä lajissa tietyn lajinomaisen rentouden.  Illan oivallukset voisi Tangossa tiivistää tähän: jalan on oltava polvinivelen alapuolelta täysin rentona, ja polvinivelen myös elastisen. Tällä saadaan aikaan rento, napakka, poimiva askel, jossa tanssija ei turhaan rajoita liikkuvuuttaan jalkojen lihaksilla.  Tango voi näyttää energiseltä ja tuliselta, mutta sitä ei pitäisi yrittää saavuttaa lihasvoimalla, vaan päinvastoin kehon rentoudella.

Anssin opetusfilosofian ydin käy minun mielenlaatuuni erinomaisesti; että myös kilpatanssissa, kuten muissakin lajeissa, tulisi pyrkiä mahdollisimman yksinkertaiseen ja rentoon suorittamiseen, eli taloudelliseen tanssiin.  Kilppismaneerit ovat sitten asia erikseen, mutta tässä vaiheessa niistä ei onneksi tarvitse huolta kantaa.

Odotan innolla ensi viikonloppuna pidettävää Telemarkin kilppisleiriä, jossa opettajina oululaista osaamista: Sanna Hirvaskari, Jouni Uosukainen, Marko Keränen – ja iki-ihana oma Lissumme!

Hidasta valssia, to-del-la hi-das-ta

Tanssiseura Telemark järjesti Oulussa 8-9.8. vakitanssileirin, opettajanaan virolainen kilpatanssija ja tuomari Peep Vardja.  Eilen ED-aikuisten tunnilla oli aiheena Hidas Valssi. Lähdimme liikkeelle, kuten ammattilaisetkin, perusasiasta, eli Natural Spin Turnista.  Oivalluksiakin tunnilla syntyi, tässä niistä muutamia:

Ensinnäkin, Valssin käännöksissä tärkeää on, että mies tanssii askeleet 1-2 ikään kuin naisen “läpi” eikä yritä mitenkään “kiertää” naista – eli kilpatanssissa on tarkoituksena, että käännöksetkin etenevät kunnolla eivätkä pyöri paikallaan. Mitäpä tähän sanoo Howard?

1. RF fwd, start to turn R on 1
2. LF to side, turn 1/4 between 1 and 2
3. RF closes to LF, turn 1/8 between 2 and 3

Mielestäni Howardin teksti tukee tätä ajatusta käännöksen etenevyydestä. Vardjan pointti oli, että kun mies etenee, nainen ikään kuin vastaanottaa/kerää liikkeellään miehen energian – ja päinvastoin, käännöksen jälkipuoliskolla kun nainen etenee paljon, mies vastaanottaa naisen liike-energian kehollaan. Tässä vuorottaisessa etenevyydessä ja liikkeen vastaanottamisessa Sway (kallistus) on tärkeä, koska muuten käännökset menevät “yli”, pois tasapainosta.

Teimme Vardjan johdolla yksinkertaisen pitkän sivun amalgamaation, joka sattumalta on ihan sama kuin minun ja parini kisakoreografia!

Natural Spin Turn
4-6 Reverse Turn
Progressive Chasse to R
Outside Change
Progressive Chasse to L
1-3 Natural Turn
Hesitation Change

Tässä yksinkertaisessa amalgamaatiossa on useita kohtia, joissa tuota tanssin etenevyyttä pääsee harjoittamaan. Vaikkapa Natural Spin Turnin askeleet 4-6: seuratanssija tanssii ne yleensä melko lailla paikallaan pyörivänä pivot-käännöksenä, mutta kilpatanssissa näidenkin askelien tulisi edetä tanssitilassa, mitä enemmän, sen parempi. Niinpä näissä askelissa käännöksiä tulisi aina viivästyttää ajallisesti vasta ihan askelten loppuun, jolloin koko kuuden askeleen käännös saadaan etenemään huimasti enemmän tanssitilassa.

Hyvä oivallus Vardjalta oli korostaa reisien takaosan lihasten jatkuvaa aktiivisuutta Valssissa (varmasti muissakin vakioissa, erityisesti Foxtrotissa): kun askeleella 3 jalat kerätään yhteen ja tapahtuu lasku päkiöiltä alas, eivät jalat saa “jäädä miettimään jatkoa”, vaan lasku tapahtuu jatkuvana polven koukistuessa niin, että reiden takaosat aktivoituvat heti, jolloin painoton jalka on valmiina ottamaan jälleen ulottuvan askeleen. Vardjan mukaan juuri reiden takaosan lihakset ovat vastuussa tanssin etenevyydestä, kun taas etuosan lihasten (nelipäinen reisilihas suurimpana) tulisi olla suhteellisen rennot.

Tanssillisesti tunti antoi paljon oivalluksia, mutta pedagogisesti ei ehkä niinkään. Tanssinopettajaksi opiskelevaa häiritsi erityisesti Vardjan tapa tanssittaa paljon ilman musiikkia ja niin, että hänen laskunsa olivat pääosin 2-3 kertaa hitaampia kuin Valssin tempojen tulisi olla. Minusta hänen laskuihinsa olisi itse asiassa ollut varsin mahdotonta tanssia “oikeasti”, koska keho ei mitenkään voi pysyä tasapainoisesti mukana Valssin nousuissa ja laskuissa noin hitaalla tempolla.  Huomasin, että muutkin parit päätyivät jättämään huomiotta Vardjan hitaat, venytetyt laskut ja tanssimaan amalgamaatiot suunnilleen Valssin oikeisiin tempoihin.

Tästä huolimatta 10 eurolla ihan loistava kilppistunti!

Pitkä aika, ei näe

No huhhuh, huomasin juuri, että viimeisesti blogipäivityksestäni on yli 3 kk. Eihän sellainen peli vetele – niinpä tässä tuleekin Tanssijan statuspäivitys tiivistettynä.

Toinen lukuvuotemme päättyi lopputentteihin, joista selvisin odotuksien mukaan, joiltakin osin jopa yläkanttiin. Päälajista sain, kuten ekana vuonnakin, 4/5, mutta mikä mukavinta, Rock’n'Swingin numero oli noussut kolmosesta neloseen. Minusta itsestänikin tuntui, että viimetalvinen Boogie Woogie tarttui jotenkin paremmin kehoon kuin ekan vuoden Lindy Hop, ja oli mukava huomata, että Arstilan Timon päätelmät olivat samansuuntaiset.

Ensi syksynähän meillä puhaltavatkin R’n'S-puolella uudet tuulet, kun Heikkisen Anni tulee ko. lajin opettajaksi. Henkilökohtaisesti toivon paljon Buggia…se kun tässä koulussa on jäänyt hävyttömän vähälle opetukselle.

Kesä onkin sitten kulunut “taitoa ylläpitävissä” merkeissä – eli olen kiertänyt Pohjois-Pohjanmaan lavoja ja nauttinut lavatanssimeiningistä, “tavan tanssijana”.  Hienoja hetkiä olen saanut kokea moniaita, upeita hetkiä Rumban, Cha Chan, Tangon jne. parissa.  On ollut (kuten viime kesänäkin) hienoa huomata, että koulussa hankittuja taitoja on pystynyt soveltamaan vapaasti vietyyn paritanssiin. Erityisen hienolta on tuntunut heittää aivot narikkaan ja heittäytyä vain tanssimaan, vapain askelin ja tyylein, vapaasti musiikkiin.

Myös kilpatanssiprojektimme on jatkunut kesän aikana, ja tällä hetkellä meillä on parini kanssa kasassa kaikkien kuuden S1E:ssä tanssittavien lajien koreografiat. Nyt tarvitaan enää rutkasti treeniä, treeniä ja treeniä. Syyskuussa olisi ilmeisesti ensimmäiset kisat, joissa taidot mitataan.

Kaiken kaikkiaan – tuskin maltan odottaa kolmannen opiskeluvuotemme alkamista!

Opetusharjoittelut melkein ohi!

No niin, aikuisten ryhmät tälle vuodelle on sitten tehty, ja opetusharjoittelut lähestyvät päätöstään.  Hienoja elämyksiä!  Ja hienoa on ollut nähdä, miten paljon ovat oppilaat kehittyneet tanssissaan talven aikana. Kyllä tässä voi ehkä ihan ansiosta tuntea hienoista orastavaa ammattiylpeyttä työstään. Paljon on opittu, paljon vielä opittavaa, mutta hyvällä tiellä ollaan.

Oppilaiden palaute sekä Leean ja minun Tanssipaja-ryhmässä että MuKon kursseilla on ollut todella positiivista. Ryhmissä on ollut hyvä tekemisen meininki ja henki, parinvaihdot ovat toimineet saumattomasti, ryhmillä on ollut hauskaa, tanssia ovat saaneet paljon – ja ennenkaikkea sitä oppimista on tapahtunut.

Erityiskiitos näin julkisestikin opekollegalleni Leealle upeasti menneestä talvesta, jonka aikana olemme saaneet yhdessä tunteja suunnitellessamme ja pitäessämme lukuisia oivalluksen hetkiä, joita olemme jalostaneet tanssiharjoitteiksi ja soveltaneet niitä menestyksellä.  Ajattelemme samalla tavoin, mutta silti niin, että kumpikin keksii aina jonkun uuden näkökulman opetukseen. Tällainen työskentely on valitettavan harvinaista hupia sitten oikeassa ammatinharjoittamisessa – tanssinopettajan työ on liian usein sitä yksinäistä puurtamista.

Suurkiitos, Leea!

Anni opettaa rock’n'swingiä

Heikkisen Anni tuli täksi viikoksi meille Etelä-Suomesta pitämään swing-viikon. Tänään tiistaina aloiteltiin yleisillä harjoitteilla ja Lindy Hopilla. Tässä muistiinpanot. Luokkatoverit, olkaatten hyvät!

Kiertoharjoite kickeillä

Eli kickejä irti lattiasta, kantapää edellä potkuissa.

1. Tanssitaan yksin kaavaan 8 -> 4 -> 2 -> vaihto toiselle tukijalalle.
2. Tanssitaan parin kanssa samaan kaavaan. Kehossa tunne kuin tanssisit yksin. Vise syntyy D- ja E-otteen vaihteluista.
3. Tanssitaan parin kanssa vapaalla kaavalla vietynä. Viejän tiedettävä mitä on tekemässä, ja seuraaja yrittää pysyä mukana.

Lantionkierron ja ylävartalon vastakierron virittämä liike vartalossa.  Ei liian “siistiä”, hallittua liikettä -> päästä keho liikkumaan äärilaitoihin, kädet mukaan!

BW vs Lindy Hop

BW: ylävartalo melkein pystyssä, vaikka tanssija polvista alhaalla.
Lindy: peppu tanssii “taa” ja “eteen” -> vienti tapahtuu enemmän selästä.

BW: viennit ja vasteet napakat. Yleensä seuraaja liikkeelle ykkösellä.
Lindy: viennissä saa olla “löysyyttä”, ykkösellä ei yleensä vielä liikkeelle.

BW: kuminauha kiristyy tiukaksi.
Lindy: ei päästetä kyynärpäitä suoraksi asti visessä.

BW:  musiikissa walking base kuuluu selkeästi, percussioista “tsuubi-duubi-tsuubi-duubi” (eli selkeä kolmimuunteisuus), musa iskevämpää.
Lindy: musiikki ei niin iskevää, vanha swingi sopii hyvin, musassa löysempi fiilis.

Lindy Hop -treeniä

Nainen vaihtelee seuraamisessaan aktiivisuuden ja rentouden välillä, vientiin vastaamisen jälkeen tanssii aina viennillisesti lähellä “nollatilaa” eli nopeasti rennoksi.  Silti pitää pystyä vastaamaan vientiin nopeasti eli aktivoimaan kehonsa.

Perusaskellustyylit: Tr / Groove Walk / Kick Step.
Peruskuvioita: (6c) UH, V, PV, PU, “vastakkain”. (8c) LT, LC, C, SO.

Nainen ei Lindyssä välttämättä “pysy omin jaloin pystyssä” ilman viseä -> eli Lindyssä vise kuuluu olennaisesti parin yhteiseen tasapainoon.

Harjoite: vastakkain F-otteessa, mies vie pepun pitkälle, nainen myös -> mies luo tilan naisen twistille rentoudellaan!  Tästä päästään kuvioon SO/LT naisen twistillä: “12 – 3a4 – 5 – jarruta – lantio”!  Eli tässä kuviossa mies jarruttaa 6:lla, jotta luo tilan, jossa lantiot tanssivat taakse (poispäin toisistaan) mutta jalat jäävät suht lähekkäin.

Tämä luo Lindylle luonteenomaisen liikekielen, jossa luodaan illuusio “kuminauhasta”.

Lindyn alkeisopetus – Annin näkökulma

1. Tuntipaketti (3 x 60 min)

• tietopohja: Lindyssä ei yhtä varsinaista perusaskelta (vaan Tr / Groove Walk / Kick Step -pohjaiset). Kuviot: 6c/8c. Ensimmäisen tuntipaketin aiheena on Groove Walk
• walk-harjoitus ringissä mp, 1-kanta, 2-varpaat, tuplajousto, valitse tätä tukevaa musaa
• yksin 6c- ja 8c-perusharjoitteet, siitä pareihin
• rinnakkain G-otteessa, viejä vie joko 6c (QQSS) tai 8c (QQSSS) edestakaisin. Sitten mukaan kävelyt rinnakkain. Viejä: älä mieti viemistä vaan tanssi itse!
• mp pyörivä PA: “1 – 2 – poika kääntyy – tyttö tulee”
• vp pyörivä PA: ensin pohjalle pojan kyljen avaava Q taakse 1:llä -> siitä parin kanssa “1 – 2 – poika menee – tyttö kääntyy”
• tästä helposti UH+V, koska pojalla vienti kuin vp pyörivä PA, mutta päästää oikean kätensä 3:lla irti tytöstä
• tytöille tässä vaiheessa ohjeeksi “älä mieti askelten suuntia, vaan astu ne vartalosi alle kaiken aikaa”!
• TKA + PV + PV…
• oteharjoitus: vastakkain F-otteessa, viejä hakee eri jännitystasot 0-5 keholleen. 0 = niin rentoja, että ote juuri ja juuri pysyy, 5 = täysi jännitys ja vartalon “kulma”.
• ope huutelee lukuja 0-5 ja oppilaat reagoivat tähän vastaavalla jännitystilalla
• viejä päättää, seuraaja vastaa samalla jännitystilalla
• nopeita vaihtoja ääritilasta toiseen, seuraaja yrittää pysyä mukana, muistaen myös vastata samalla vartalon “kulmalla”
• tanssitaan aiempia kuvioita ja seuraaja peilaa tanssin aikana havaitsemiaan viejän kehon “jännitetasoja” + vartalon kulmia

2. Tuntipaketti (3 x 60 min)

• Groove Walk -> Tr: jatkuva Tr piirissä kädet yhdessä -> Tr “kaatuen” jatkuvana -> Tr 1a2 ajoituksella sekä vasemmalle että oikealle, kehon “kaatuminen” mukana, jotta muistaisivat ottaa askeleet allensa
• piirissä Tr eteenpäin ja taaksepäin “kuin istuisit kengillesi” -> paino alas, kanta saa käydä lattiassa
• opittujen kuvioiden muuttaminen Tr-pohjaisiksi, periaate: S-kävelyt -> Tr. Ensin 6c/8c/kävelytykset tyttö vierellä, sitten muutkin kuviot
• Lindyn tanssiasento: “kasvot kuiskausetäisyydellä, jalat tallomisetäisyydellä, mutta istu alas”
• SO Tr:llä: ensin treenataan 8c-pohja, sitten 6c pyörintä -> tästä LC
• tanssitaan LC:tä -> ope huutaa 4:lla “IRTI” -> pojat irrottavat parista oikean kätensä -> SO!

3. Tuntipaketti (3-4 x 60 min)

• Kick Step piirissä
• Charleston-kehitelmä -> tästä Charleston
• Kicksit -> Cross Kicksit
• uusia kuvioita

Rock’n'swing maistui

Tänään Arstilan Timo piti meille tosi hyvän Rock’n'swing-iltapäivän.  Tuplatunnin ensimmäisen tunnin kertasimme Boogie Woogien perusaskelluksen tekniikkaa (minulla on vielä työtä saada polvia kunnolla näkymään 3- ja 5-askeleissa eli Triple Steppien ekoissa, vaikka motorinen “lämpeneminen” askelta pehmensikin) ja tanssitenttiin tulevaa kuviomateriaalia. Aika monipuolinen setti kuvioitahan meillä pankissa jo on!

BW on oikeastaan aika mukava tanssi lajissaan.  Tytön linjassa liikkuminen, kuminauhamainen vientivaste  ja erilaiset paikanvaihtokuviot muodostavat sen perusteet, ja ne oppii kohtuullisen nopeasti.  Lisäksi BW:n kuviomatsku on osittain samankaltainen kuin Lindy Hopinkin, ja niitä voi soveltaa Fuskuunkin.

Toisella tunnilla Timo yllätti meidät Fuskulla!  Kävimme fuskujouston kimppuun uusin ajatuksin ja tanssimme “vanhaa Fuskua”, jossa molempien jatkuvan myötäliikkeen ansiosta syntyvä eräänlainen heiluriliike synnytti heilahtavat käännökset, ja tällä tyylillä kädenalikäännöksiin tarvittava vastavienti syntyi kuin itsestään. Tällä tyylillä oli todella helppoa tanssia myös seuraajana, sillä viennit eivät oikeastaan tuntuneet enää vienneiltä, vaan syntyivät viejän oikeanlaisesta heiluriliikkeestä.  Aika paljon samaa siis kuin Anssin opettamassa Jive-tekniikassa.

Timo kuuntelutti meillä myös tyypillistä “single bounce” -fuskumusaa, jossa rytmin “puolikkuus” syntyy rumpalin, basistin ja laulajan yhteistyöstä, jossa soitetaan ja lauletaan ikään kuin tahdin puolikkaissa (eli tahdista syntyy kaksi iskualaa, 12 34).  Tällaiseen musaan alkaa tehdä single bouncea kuin itsestään. Erona tyypillisimpään foksimusaan on mm. se, että foksibiiseissä lauletaan yleensä pidempiä, legatomaisia fraaseja.

Hienoa, että Timo avasi meille myös tuota musapuolta. Itselleni se antoi ainakin uusia ajatuksia oman opetusbiisikirjaston järjestelyyn. Ehkäpä kuuntelen foksi- ja fuskubiisini läpi ajatuksen kanssa ja lajittelen niitä tarkemmin fokseihin, single bounce -fuskuihin ja tuplabaunssifuskuihin.

Salsan uudet tuulet

Meillä on jonkin aikaa ollut menossa sivulajina Maria Ylösen opettama parisalsan tiiviskurssi, ja tuntuu, että olen viimeinkin pääsemässä “salsakauhustani” eroon. Maria on käynyt paljon Kuubassa opiskelemassa lajia ja tuonut salsan opetukseen mielestäni ihan uusia tuulia.

Olemme lähteneet hakemaan jo perusaskellukseen minulle uudenlaista tyyliä: kaikki askeleet 123-567- otetaan ensin painottomina, ja vasta iskujen välissä paino siirretään jalan päälle. Näin salsan ajoituksesta, kun painonsiirrot otetaan huomioon, tuleekin 1&2&3&- 5&6&7&-.  Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, muttei sitä oikeastaan ole: nopeassa salsassa tuota painotonta askelta ei sinänsä edes huomaa 12- ja 56-askelissa, mutta tekniikka rauhoittaa kahden iskun mittaisia 3- ja 7-askelia huomattavasti, eivätkä ne lähde juoksemaan rytmissä.

Lisäksi olemme saaneet paljon uutta oppia ylävartalon (selkä, sen mukana kädet) liikkeestä, joka Marian mukaan Casino-tyylissä ei ole diagonaalista, vaan tapahtuu parin välillä olevassa kuvitteellisessa pystytasossa.

Tänään teimme upean ja silmät avaavan harjoituksen. Ensin tanssimme pohjalle yksinkertaisen kuvioyhdistelmän:

1. Di le que si (naisen oikea käännös, mies “valmistelee” edellisen tahdin 7. kevyellä vastaviennillä -> 3 askeleella ympäri + 3 kävelyä)
2. Enchufla (naisen taka-askel (1) -> oikea käännös (2-3) + 3 kävelyä
3. Di le que no

Sitten saimme tehtäväksi tehdä tästä pienen koreografian lisäämällä fiiliksen mukaan väliin muita kuvioita ja ennen kaikkea tekemällä nuo kolme kuviota erilaisissa käsiotteissa. Maijan kanssa päädyimme tekemään kuviot kahden käden otteessa ja lisäämään di le que no :hon yhden käännöksen (con vuelta). Tästä tuli tosi kiva pikku koreografian pätkä.

Kun purimme tehtävät, näimme kaikki, kuinka uskomattoman monipuolista salsaa syntyi kolmen kuvion peruspohjasta: kaikkien ratkaisut näyttivät aivan uusilta kuvioilta, ja niitä oli hauska tanssia!

Somaattinen koskettaminen tanssiopetuksessa

“Somaattinen koskettaminen” kuulostaa taikuudelta – ja sitä se itse asiassa onkin. Tanssinopettaja voi käyttää somaattista koskettamista herkistämään oppilaan sensomotorista järjestelmää tietyssä kehonosassa. Pienellä, kevyellä oikea-aikaisella kosketuksella voi saada ihmeitä aikaiseksi. Kosketusta voi käyttää ainakin kolmella tapaa:

1. opettaja painaa kevyesti oppilaan kehossa jotain kohtaa (vaikka sivulta lantiota), kun haluaa oppilaan “väistävän” kosketusta ja liikuttavan kyseistä kehonosaa painalluksen suuntaan;
2. opettaja asettaa kämmenensä jotain kehonosaa vasten ja pyytää oppilasta tanssimaan kehollaan “kosketusta vastaan”; tai
3. opettaja sivelee kämmenillään vaikkapa oppilaan selästä eri suuntiin, kun hän haluaa oppilaan pidentävän ko. kehonosaa liikkeen suuntiin (esim. lattareissa paljon tarvittavan ristilateraalisen liikkeen vahvistaminen selän alueella)

MuKolla viime viikolla alkaneen lattareiden jatkokurssin kahdella ensimmäisellä tunnilla olemme tanssineet Rumbaa, ja olen halunnut keskittyä oppilaiden kanssa oikea-aikaiseen ja -suuntaiseen lantiokiertoon. Usein vielä verrattain kokemattomien tanssijoiden ongelmana Rumbassa on lantion “lumpsauttaminen väärinpäin” eli lantion työntäminen askeleen kanssa samalle puolen, kun lajinomaisessa liikkeessä lantion rotaation on oltava sellainen, että lantio viipyy pitkään ikään kuin “toisella puolella” kuin mihin askel ja painonsiirto ovat edenneet.

Olen käyttänyt molemmilla kerroilla somaattista koskettamista siten, että olen auttanut oppilaita kohdan 1 mukaisesti painamalla kevyesti lantiota sivulta tanssin tahtiin suoliluun harjuista, kun olen halunnut lantion liikkuvan ko. hetkellä tiettyyn suuntaan.  Tulokset varsinkin eilen olivat suorastaan hämmästyttävät: useat oppilaat löysivät oikean lantionkierron, tai jos olivat sen jo löytäneet, kierto vahvistui hyvin kevyellä kosketuksella voimakkaasti.  Lisäksi seurauksena oli, että kun toinen parista alkoi tehdä oikeaa lantionkiertoa, liike siirtyi suljetun kineettisen ketjun kautta oppilaan selkään, ja suljetun tanssiotteen välityksellä parin selkään ja sieltä taas lantioon. Tulos: tunnin lopussa melkein puolet kurssin miehistä olivat löytäneet lattarilantionsa!

Aukikiertäjät rumbassa

Tanssija oli eilen todella loistavalla rumbatunnilla, jossa tehtiin aluksi piiiiitkä harjoitus, jolla aktivoitiin Rumbassa tarvittavia lihaksia. Teimme paljon kävelyitä, Cucarachoja ym.  Lissu puhui paljon lonkan aukikiertäjien merkityksestä lattareissa, ja tuntui, että tämä asia aukesi ihan uudella tavalla.

Lonkan aukikiertäjät koostuvat kuudesta pikkulihaksesta, jotka sijaitsevat “pepun alla”.  Aukikiertäjistä puhutaan yleensä baletin yhteydessä, mutta niiden aktiivinen käyttö myös lattareissa parantaa huomasti lajinomaista kävelytyyliä.  Jokainen voi kokeilla aukikiertäjien aktivoimista seuraavalla tavalla: seiso lantioiden levyisessä haara-asennossa, jalat parallel. Ajattele kiertäväsi jalkoja auki “ankka-asentoon”, mutta niin, ettet jännitä gluteus maximusta (pinnallinen pakaralihas), vaan “alempaa”.  Harjoituksen myötä huomaat, että pystyt aktivoimaan syvemmällä sijaitsevia lihaksia niin, että pakaran pinnalliset lihakset säilyvät melko rentoina.

Kun olen saanut tämän jotenkuten toimimaan jo baletissa, otin tunteen eilen käyttöön rumbakävelyissä – ja ero oli huima!  Nimittäin yleinen virhe rumbakävelyissä on se, että etujalan aukikierto vaihtuu helposti sisäkierroksi.  Aukikiertäjien ajatteleminen piti etujalan myös aina aukikierrossa, ja kävelystä tuli lajinomaisempaa.

Pieni oivallus painonsiirtojen opettamisesta

Tänään alkoivat taas MuKon (Oulun korkeakoululiikunnan) kevään “massakurssit”: paritanssitunnilla 27 ilmoittautunutta ja kaikki paikalla, parilattaritunnilla 40 ilmoittautunutta ja 36 paikalla!  Kaipa tämä pitää ottaa ihan positiivisena, ja saahan siinä pientä esimakua todellisista massakursseista kun opettaa yksin tuollaista määrää.

Varsinkin paritanssikurssilla oli hyvä fiilis ja porukka oli mukana. Olin opettanut suljetun tanssiotteen oppilaille ja sain yhtäkkiä siinä pienen intuitiivisen väläyksen taas: kokeilimme sellaista, että pari ottaa suljetun tanssiotteen, tyttö sulkee silmänsä ja poika siirtää omaa painoaan omaan tahtiinsa vasemmalle ja oikealle jalalle.  Jossain vaiheessa poika päättää lopettaa painonsiirrot ja kun hän pysähtyy, molemmat nostavat sen jalan polvesta koukkuun, joka olisi valmiina ottamaan askeleen (eli painottoman jalan).  Nyt opettaja pystyy helposti tarkistamaan, ovatko parilla vastakkaiset jalat vapaana.

Tästä harjoituksesta varsinkin tytöt tykkäsivät. Taidanpa pitää moisen pienen lisäyksen mukana opetusrepertoaarissani jatkossakin!

* * *

Tanssijan tanssielämä on nähnyt painonsiirron hengessä uuden lajin: viime viikonloppuna tutustuin ja ihastuin Argentiinalaiseen Tangoon. Sen tanssifilosofia on aivan ihastuttava ja vetoaa analyyttiseen tanssiminääni.  Koko tanssi koostuu oikeastaan painonsiirroista – mutta erona muihin tansseihin on, että siinä on paljon hetkiä, jolloin mies vie naiselle painonsiirron (eli jalanvaihdon) tekemättä itse sitä, tai päinvastoin, eli mies tekee painonsiirron viemättä sitä naiselle. Jo pelkkä parallel walks / cruzados walks -harjoitus, joka tehtiin alkeistason tunnilla, on sellainen, jota minä en lähtisi opettamaan vielä jatkotasonkaan seuratanssikurssilla.

Tuntuu siltä, että jos Argentiinalaisen Tangon oppii, oppii melkeinpä minkä paritanssin tahansa.  Lisäksi tanssin filosofia on jotenkin ihastuttava: sitä voi tanssia hyvin pienessä tilassa, ja naisen seuraamisessa elintärkeää on, ettei hän milloinkaan yritä “korjata” miehen “virheitä” askelluksessa, vaan pitää aina koko painonsa jommallakummalla jalalla ja tekee painonsiirron vain ja ainoastaan miehen viennistä.

Tätä lajia pitää muuten saada lisää…valitettavasti koulussamme sitä ei ole vielä opetettu, eikä ole tietoa, opetetaanko tulevaisuudessakaan. Mutta ainahan on vaihto-opiskeluohjelmat…

2010 – blogiyhteenveto

Uusi vuosi ja uudet kujeet taas.  WordPress tarjosi tämän hassunhauskan pienen yhteenvedon blogistani. Olkaa hyvät.

* * *

The stats helper monkeys at WordPress.com mulled over how this blog did in 2010, and here’s a high level summary of its overall blog health:

The Blog-Health-o-Meter™ reads This blog is on fire!.

Crunchy numbers

A helper monkey made this abstract painting, inspired by your stats.

A Boeing 747-400 passenger jet can hold 416 passengers. This blog was viewed about 12,000 times in 2010. That’s about 29 full 747s.

 

In 2010, there were 49 new posts, growing the total archive of this blog to 142 posts. There were 7 pictures uploaded, taking up a total of 6mb.

The busiest day of the year was May 31st with 248 views. The most popular post that day was Minusta ja blogistani.

Where did they come from?

The top referring sites in 2010 were tanssi.net, julia.vuodatus.net, fi.wordpress.com, bloglovin.com, and ceebee.vuodatus.net.

Some visitors came searching, mostly for samban askeleet, rumban askeleet, jive askeleet, humppa askeleet, and paritanssipäiväkirja.

Attractions in 2010

These are the posts and pages that got the most views in 2010.

1

Minusta ja blogistani October 2008
5 comments

2

Suomalaiset seuratanssit September 2009

3

Oppimispäiväkirjat September 2009

4

Lattarikurssi kevät 2010 March 2010

5

Opittua April 2009

R’n'S tanssitentti ohi

Syksyn Rock’n'Swing-tanssitenttimme oli tänään.  Meiltä kuulusteltiin parikymmentä vanhaa jazz-kuviota, joita käytetään yleisesti ryhmätansseissa kuten Shim Sham ja Jitterbug Stroll. Lisäksi piti tanssia Shim Sham ulkoa.

Tentti meni mielestäni yllättävän hyvin ottaen huomioon, kuinka paljon jännitin sitä, joten helpotuksen tunne on nyt päällimmäisenä.

Ballroom Dance -kurssimme sujuu tällä hetkellä jotenkin loistavan tuntuisesti.  Kehossa on edelleen todella ulottuva ja liikkuva tunne, ja omaksun uusia asioita pikavauhtia.  Kunpa kestäisi.

Tällä viikolla tanssimme paljon ballroomia, ja lisäksi suoritan Tanssitapahtumat-kurssin tekemällä juonnot kaikkiin OAMK:n tämän viikon Tanssia!-näytöksiin.  Kiirettä siis pitää – mutta perjantaina alkaa toivottu joulutauko!

Pikaoivalluksia lattariopetuksesta

Tanssipajan syksyn mittainen kurssimme päättyi tänään kertaustuntiin, jossa kävimme Leean kanssa läpi kaikki syksyn aikana tanssitut tanssit: Foksin, Tangon, Valssin, Fuskun, Buggin, Rumban ja Cha Chan.  Paitsi että oppilaat ovat selkeästi oppineet paljon syksyn aikana, on mukava huomata, että myös heidän omaksumiskykynsä on selkeästi kehittynyt.

Seuratessani miesten Rumbaa ja 41-askeleen kiiruhtamista edelle rytmistä sain intuition: miehen on selkeästi ensin siirrettävä jalkansa sivulle ojennettuna, ja vasta sitten lähdettävä siirtämään painoa tälle ojennetulle jalalle.  Jotenkin en ollut tullut ajatelleeksi, ettei tuo ole lainkaan itsestäänselvää oppilaille, vaikka näkisivät opettajien koko ajan tekevän niin.  Kun lantionkiertoa ei vielä juuri ole ja jos jalkaa ei ojenna, sille 41-askeleelle tulee ikään kuin “hypähdettyä suoraan”, ja tanssi lähtee juoksemaan edelle rytmistä.  Tällä tarkennuksella miesten tanssi maadoittui ja sitä kautta rauhoittui huomattavasti ja tuli jotenkin “rumbamaisemmaksi”.

Toinen, missä oppilaat todistivat kehittymiskykynsä, oli Check-kuvio, jossa melkein kaikki työnsivät lantiota ensin sille check-askeleelle. Kun tarkensimme, että lantiontyönnön sijaan veisivät ylävartalon kunnolla askeleelle, tuli Checkeistä heti kivemman näköisiä.

Mukava huomata, että se paljon puhuttu opettajuus alkaa kehittyä, tunnilla on oppinut seuraamaan liikettä ja keksimään näitä pikku oivalluksia, joilla tanssia voi parantaa.  Odotan keväältä paljon, kun pääsemme tämän ryhmän kanssa pureutumaan syvemmälle tanssitekniikkaan vähäisemmän lajivalikoiman vuoksi!

PS.  Jos kiinnostaa, muista lukijani katsoa “teknisempää” tanssipäivitystä myös Ballroom Dance -kurssin oppimispäiväkirjasta, johon teen uusia merkintöjä joka tunnilta, eli jopa monta kertaa viikossa.

Opetusharjoittelu 1 suoritettu!

Tänään päättyivät syksyn MuKon seuratanssikurssit, ja samalla tulivat OAMK:n kakkosvuoden opetusharjoitteluun (Opetusharjoittelu 1) vaadittavat 67 opetustuntia täyteen.  On siis hienoinen juhlapäivä.

Mitä jäi käteen Mukon kursseista?  Hyviä, oppimishaluisia ja -kykyisiä suurehkoja (20-40 tanssijaa) ryhmiä, hyvä meininki, mutta omaan makuuni liian lyhyitä (5 kerran) kursseja, joillaa on vaikea päästä pureutumaan alkeis- ja alkeisjatkotasolla vielä oikein millään tasolla paritanssin ytimeen.  Tosin tänään sävelsin tanssilajien kertauksen lomaan “lennosta” vienti-seuraamisharjoitteita, jotka onnistuivat tosi hyvin ja tuntuivat avaavan oppilaille (ja itsellenikin!) jotain visen olemuksesta.

Tänään kokeilin taas mennä kertaustunneille ilman minuutintarkkoja tuntisuunnitelmia, ja hyvin onnistui.  Eilen jo Leean kanssa Tanssipajan ryhmässä kokemus oli positiivinen – kun välillä menee saliin tyyliin “lajin tiedämme, mutta emme oikeastaan vielä tarkkaan, miten opetamme”, tulee tunnista taatusti tuore, ja sitä kuuluisaa intuitiota tulee opettamisessa käytettyä tavallista enemmän.  Ja on myös jotenkin helpompi hylätä harjoitus, joka ei tunnu “menevän oppilaiden kehoihin” ja ottaa käyttöön jotain ihan uutta (vaikka nyt Leean kanssa rumban ja cha chan perusrytmien hahmottamista taputtamalla).

Quickstepiä

Eilen alkoi laitoksemme johtajan Anssi Kirkonpellon pitämänä 100 kontaktitunnin laaja Ballroom Dance -opintojakso, jossa tulemme oppimaan lisää somaattisen ajattelun yhdistämisestä seura- ja kilpatanssiin.  Kurssi on samalla Anssin TEAK:in opinnäytetyö, ja sen lähtökohta kuulostaa mielenkiintoiselta.  Pelkän ulkoisen muodon sijaan kurssilla tulemme keskittymään enemmän siihen, miltä liike tuntuu omassa kehossa.  Tätä voisi kutsua vaikkapa liikkeen sisäistämiseksi.

Lähdimme kurssilla reippaasti liikkeelle Quickstepistä, ja Tanssijan neitsyys tämänkin tanssilajin suhteen on siis menetetty.  Tunnin loppu oli varsin hauska: teimme pitkähkön amalgamaation, jota tanssimme kummassakin roolissa.  Mukana oli kuvioita perustasolta C-tasolle, mm. Quarter Turn to Right/Left, Natural Spin Turn, Weave tanssittuna Step Hop askelluksella, Four Quick Run, Chasses to Right, Pendulum Points.

Kurssin aikana on määrä pitää taas oppimispäiväkirjaa, jota alan kirjata tänään.

Tanssioppilas äänestää jaloillaan

“Jaloillaan äänestäminen” käsitetään yleensä negatiiviseksi, mutta toimii se toisinkin päin.  Eilen huomasin MuKon jatkokursseilla, että sinne oli tullut kolme paria, jotka olivat viime kevään kursseillani, ja yksi pari sanoikin, että tulivat uudelleen kun tykkäsivät opetuksestani.

Nyt on sitten tämäkin “neitsyys” menetetty – olen saanut muutaman “palaavan” oppilaan.  Tämä on ehkä parasta palautetta, mitä tanssinopettaja voi saada.  Niin ja onhan tällainen positiivinen “jaloillaan äänestäminen” loppujen lopuksi sitten myös se, millä se leipä tulee pöytään jos on tullakseen.

Jatkokurssi lähti sujumaan muutenkin kivasti jo eilen.  Lissulta sain hyviä vinkkejä ohi-ohi askelten (CBMP-SL) opettamiseen – ja lähtihän se homma aukeamaan monellakin oppilaalla, ja lopputunnista tanssivat jo oikein mukiinmenevää tangoa!